309 - Venttiilivälysten säätö (XU5)

[ToniL]

XU5-koneissa venttiilivälysten säätö tehdään venttiilivarren pään ja paininkupin väliin asetettavilla eri paksuisilla säätöpaloilla, joita on Haynesin englanninkielisen oppaan mukaan tarjolla välillä 1,650-4,000 mm, keskivaiheilla valikoimaa 0,025 mm:n ja ääripäissä 0,075 mm:n porrastuksin (valikoima on ilmaistu siis melko epätarkasti korjausoppaassa). Peugeotin varaosaluettelossa ei 309:n XU5-koneen kohdalla erikseen ole lueteltu eri säätöpalavaihtoehtoja. Ovat siis ilmeisesti vakiotavaraa, joita löytyy jokaiselta koneistamolta vai löytyykö? Motonetissa niitä ei luettelon mukaan myydä. Missä hintaluokassa nuo yleensä liikkuvat (jotta tiedän olla maksamatta ylihintaa)?

Kuinka tarkasti välykset pitää mitata? Käytössäni on halpa liuskamittasarja, jolla oli mahdollista mitata vain 0,05 mm:n tarkkuudella. Riittääkö se? Haynesin oppaan esimerkeissä näyttää olevan yhden sadasosamillimetrin tarkkuuksia...

Vanhalla kuluneella nokka-akselilla (aiheeseen liittyvät keskustelut 1 ja 2) välykset olivat:

IMU/PAKO:
1. 0,25 mm / 0,40 mm
2. 0,25 mm / 0,45 mm
3. 0,25 mm / 0,45 mm
4. 0,25 mm / 0,50 mm (kulunut nokka ja paininkuppi)

Entä säätöpalojen mittaaminen mikrometrillä? Ilmeisesti palat olivat hieman kuluneet, koska sain mittaustuloksia, joista kaikki eivät ole mahdollisia 0,025 mm:n tai 0,075 mm:n porrastuksin. Lisäksi mittauskohdalla oli hieman vaikutusta lopputulokseen. Tässä vanhojen säätöpalojen mitat:

IMU/PAKO:
1. 3,120 mm / 3,125 mm
2. 3,120 mm / 3,055 mm
3. 3,000 mm / 3,275 mm
4. 3,130 mm / 3,005 mm

Uuden käytetyn nokka-akselin kanssa välykset ovat kyseisillä säätöpaloilla pääosin liian tiukat:

IMU/PAKO:
1. 0,10 mm / 0,30 mm
2. 0,15 mm / 0,35 mm
3. 0,20 mm / 0,35 mm
4. 0,15 mm / 0,50 mm

Laskelmieni mukaan tarvittaen säätöpalojen paksuudet olisivat siis:

IMU (mitattu välys / erotus ohjearvoon 0,20 mm / vanhan säätöpalan paksuus / vaadittavan säätöpalan paksuus):
1. 0,10 mm / 0,10 mm / 3,120 mm / 3,020 mm
2. 0,15 mm / 0,05 mm / 3,120 mm / 3,070 mm
3. 0,20 mm / 0,00 mm / 3,000 mm / 3,000 mm
4. 0,15 mm / 0,05 mm / 3,130 mm / 3,080 mm

PAKO (mitattu välys / erotus ohjearvoon 0,40 mm / vanhan säätöpalan paksuus / vaadittavan säätöpalan paksuus):
1. 0,30 mm / 0,10 mm / 3,125 mm / 3,025 mm
2. 0,35 mm / 0,05 mm / 3,055 mm / 3,005 mm
3. 0,35 mm / 0,05 mm / 3,275 mm / 3,225 mm
4. 0,50 mm / -0,10 mm / 3,005 mm / 3,105 mm

Kuinka tarkasti välykset tulisi säätää lähelle ohjearvoa (imu 0,20 mm, pako 0,40 mm) ja toisiaan? Esim. Haynesin opas ilmoittaa 0,15-0,25 mm ja 0,35-0,45 mm sallituiksi arvoiksi. Voiko tuosta päätellä, että välyksiin sallitaan 0,05 mm:n heitto ohjearvosta? Itse haluaisin pyrkiä mahd. tarkkaan lopputulokseen, mutta ehkä tässä tapauksessa sitä ei kuitenkaan vaadita? Mittaustarkkuudet tuovat kyllä epätarkkuutta lopputulokseen.

Kuten kysymysten määrästä voi päätellä, minulla ei ole aiempaa kokemusta välysten säätämisestä säätöpaloilla, mutta haluaisin tehdä kaiken oikein... :-)

[EFL605]

Itse olen pyrkinyt säätämään välykset miltei alarajalle eli 0,02 mm yli alarajan ja aina olen onnistunut saamaan ensimmäisellä yrittämällä välykset kohdalleen. Tosin todellista säätötarvetta ei 200 tkm ajetuissa koneissa ole ollut, mutta venttiilivarren kumien vaihdon yhteydessä olen välyksiä vähän pienentänyt.
Mekaaniset äänet hieman pienentyvät pienemmillä välyksillä.

[mixu_71]

Edullisimmillaan välyksensäädön saa tehtyä niin, että yrittää saada käytettyä mahdollisimman monta vanhaa säätöpalaa. Mitä pienemmän välyksen jättää, sitä kauemmin/enemmän venttiili on auki. Pääasia on, että venttiilit menee aina kiinni eikä puristukset 'pääse' karkuun.

Itse olen moottoripyörässä tarkistanut/säätänyt venttiilinvälykset joka toinen talvi. Yleensä aina jotain pientä hienosäätöä voisi aina tehdä, mutta jos välys ei ole minkään venttiilin kohdalla alle alarajan niin en ole säätöhommaan ryhtynyt. Työtä on jo ihan tarpeeksi paljon, että pääsee välyksiä tarkastamaan verrattuna autoon.

[Jallupoika]

Kyllä se 0.05mm tarkkuus ihan hyvin riittää, pienempi välys on kyllä hiljaisempi. Ei sitten kannata paljon alle alarajan säätää, ettei ala kantamaan, vanhoissa diesel Mersuissa välykset kuluivat pienemmiksi ja venat kantoivat kylmänä! Jos oli huono käynnistymään, venat tarkastettiin melkein ensimmäisenä.

[vhanhisuanto]

0,05mm:n tarkkuudella minäkin olen nuo mitannut, eikä ole aikaisemmin ollut edes mikrometriä vaan olen tönärillä mitannut myös nuo säätöpalat

Oulussa ei saanut suoraan Haapalahden hyllystä noita paloja, hain Veholta jossa ne maksoi 3€/kpl. Onneksi en tarvinnut kuin kaksi palaa.

[sittis]

Kyllä se 0.05mm tarkkuus ihan hyvin riittää, pienempi välys on kyllä hiljaisempi. Ei sitten kannata paljon alle alarajan säätää, ettei ala kantamaan, vanhoissa diesel Mersuissa välykset kuluivat pienemmiksi ja venat kantoivat kylmänä! Jos oli huono käynnistymään, venat tarkastettiin melkein ensimmäisenä.

Samaa on ollut jossain määrin havaittavissa myös xud sarjan moottoreissa.

[Benkku]

Omaan pirssiin kun tein kansirempan pari vuotta takaperin, niin pistin imuun 0.15 ja pakoon 0.25. Pistin koneen tulille ja käytin n.4000 rpm, kunnes flekti rupesi kakkosnopeudella puhaltamaan koneen lämpötilan ollessa n.95 astetta.
Venttiilikoppa auki ja kylmänä nahkea välysliuska meni nokan ja kupin väliin niin, että holahti.

Nyt jos tekisin, niin mittaisin kuumana ja laittaisin imuun 0.05 ja pakoon 0.10.

Isot pojat kuuleman mukaan säätävät kilpurit kuumana nollille ja hyvin toimii.

Auts... On/olisi kyllä täysin väärä metodi. Moottorin kierrättäminen esim. 4000 1/min ilman rasitusta on aivan eri asia kuin vetää pultti pohjassa pikataivalta jolloin pakokaasun lämpötila on huomattavasti korkeampi.

Oikeasti 'isot pojat' käyttävät ensisijaisesti nokka-akselin valmistajan ilmoittamia välyksiä. <-piste

[ToniL]

Peugeotin virallisissakin ohjeissa näemmä mainitaan tuo 0,05 mm:n sallittu poikkeama ohjearvoista. Taidan siis säätää nuo alarajalle (0,15 ja 0,35 mm), jollei siitä haittaa ole. Yhtä lukuunottamatta mittaustuntuma oli todella "löysä", joten todellinen välys on jonkin verran mittaustulosta suurempi. Selviää sitten muutaman uuden palan hankkimisella.

Peugeotilla säätölevyt maksavat 5,50 e/kpl, useita kokoja on varastossa, mutta ei kaikkia.

[mixu_71]

Pösön välykset ilmeisestikkään ei käytössä paljoa muutu. Moottoripyörässä väys muuttuu nopeammin ja välyksen alarajalle säätämisellä teettää vain itselleen enemmän hommaa kun taas kohta joutuu uudestaan ropeltamaan. Käsitykseni mukaan välys pienenee käytön aikana.. ..ainakin omien moottoripyörieni kohdalla.

[vpera]

Aikanaan isän kanssa tehtiin 309 kaksikurkkuiselle 92 hepan kaasarikoneelle karstanpoisto venttiilinvarsien kumien uusimisen yhteydessä. Tuolloin taisi tulla kannen koneistus myös (jollen väärin muista). No kuitenkin, välykset mitattiin vasta kasauksen yhteydessä venttiilikoneisto kuivana. Kun uudet palat hommattiin, laitettiin kone kasaan ja hieman pyöritettiin öljytyin nokin niin huomattiin että välykset oli ihan päin seiniä. Vaikuttiko öljyn mukaantulo asiaan vai menikö muuten poskelleen, en tiedä.

Palat saatiin muuten edullisesti kun paikalliseen (silloin 10-20 vuotta sitten Prisma Kouvola) huoltoon vietiin vanhat vaihtopalat ja otettiin sopivammat vaihtopalat tilalle. Eihän ne mihinkään juuri kulu. *Muistaakseni* näin.

[Benkku]

Sen takia pakopuolelle pitääkin jättää "sopivasti" välystä. Tuskin ainakaan katukäytössä tulee ongelmia.

Niistä on hyvä aloittaa..

Venttilin pituuden muutos ei toki ole ainoa syy miksi nokan ja painimen välissä tulee olla välys. Liian pieni - ts. toleranssi-alueen ulkopuolinen välys tuhoaa nokka-akselin ja paininkupit ennemmin kuin myöhemmin.

[Benkku]

Ainakin toleranssivälys tuntuu olevan tehokas kepin kuluttaja...

Ei, kyllä kuluminen (esim. XU5/1.6 GTI:ssä) johtuu muista seikoista kuin välyksestä. Välys nollaantuu rampilla ja nokka kuluu noston huippukohdastaan.

Välys ei siis vaikuta kulumaan noston huippukohdassa vaan...

- voitelu -> öljyn laatu ja viskositeetti, joissakin tapauksissa nokan voiteluputken kunto (lähinnä tiiviys tulokanaviin).
- nokan profiili ja kulma (pää on tai sen pitäisi olla muutaman minuutin vino, kaikissa ns. 'viri' nokissa näin ei ole) suurimman noston kohdassa, -leveys ja profiilin sijainti paininkupin pyörähdys keskipisteeseen nähden.
- jousipaine, joka jo vakiojousillakin suhteellisen suuri.

[ToniL]

309:n venttiilivälykset tuli aikoinaan säädettyä seuraaviin arvoihin:

IMU (välys / erotus ohjearvoon 0,20 mm):
1. 0,195 mm / 0,005 mm
2. 0,245 mm / 0,045 mm
3. 0,175 mm / 0,025 mm
4. 0,150 mm / 0,050 mm

PAKO (välys / erotus ohjearvoon 0,40 mm):
1. 0,400 mm / 0,000 mm
2. 0,350 mm / 0,050 mm
3. 0,350 mm / 0,050 mm
4. 0,365 mm / 0,035 mm

Tuon tarkemmin niitä ei saatavilla olleilla säätöpaloilla saanut säädettyä, mutta valmistajakin sallii ±0,05 mm:n poikkeaman ohjearvoista.

[ToniL]

Pariin XU-koneeseen täytyisi ko. toimenpide suorittaa kesän aikana.. Teitkö itse venttiilin jousta painavan työkalun vai oletko löytänyt jostain hyvän myynnissä olevan version?

Säätöhän tapahtuu venttiilivarren pään ja paininkupin väliin asetettavilla eri paksuisilla säätöpaloilla, joten venttiilijousityökalua ei sitä varten tarvita. Säätöpala tulee siis venttiilijousilautasen päälle ja paininkuppi puolestaan sen päälle. Venttiilivarren tiivistekumien vaihto puolestaan vaatii jousien irrottamisen ja se työ hoituu samalla vaivalla, kun nokka-akselin joutuu kuitenkin irrottamaan.

Sopivaa venttiilijousityökalua en valmiina löytänyt, mutta rakensin sopivan lisäosan (jatkon) käytössäni olevaan koukkumaiseen työkaluun, jonka avulla sain liitettyä siihen toisesta venttiilijousityökalusta lainaamani osan, joka painaa jousen ylälautasta. :-) Työkalun koukut tukeutuvat pakosarjan puolelle kiinnitettyyn kulmarautaan. Valmiin työkalun (IKH:n maahantuoma työkalu Motonetista) ongelmana oli, että jousilautasta painava pää ei sopinut XU-koneeseen, koska jouset ovat ahtaassa syvennyksessä. Mutta tuohon on helppo tehdä sopiva pää itsekin (itse otin toisesta venttiilijousityökalusta).

Biltemasta ostettu sytytystulpan reikään sopiva paineilma-adapteri estää venttiilien putoamisen tehokkaasti. Vanhat kumit voivat olla todella tiukasti kiinni ja ne murenevat helposti irrotusta yritettäessä, mutta itse sain ne irti käyttämällä pitkiä kärkipihtejä, joiden kärjet olivat 90 asteen kulmassa. Tosin jouduin lyhentämään kärkiä hieman ja tekemään rautasahalla uutta tartuntapintaa jäljelle jääneeseen osaan. Kyseiset Bilteman kärkipihdit (260 mm, tuotenumero 12314) eivät enää ole myynnissä. Ko. tarkoitukseen myydään myös irrotustyökaluja, mutta sellaista en ehtinyt etsiä (voisi olla kannattava hankinta).

Uudet venttiilivarren tiivisteet saa paikoilleen vaikka asettamalla sopiva aluslevy tiivisteen päälle ja aluslevyä pitkän hylsyn avulla varovasti naputtamalla (itse käytin 16 mm:n pitkää sytytystulppahylsyä). Esim. tiivistekumin päälle hyvin sopivaa 11 mm:n hylsyä ei voi käyttää, jollei venttiilejä irrota, koska varret ovat tiellä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi suurennoksen.

[ToniL]

Venttiilivarren tiivistekumien irrottamiseen tarkoitetut pihdit Sealey VS1671 toimivat erinomaisesti XU-moottoreiden tiivistekumien kanssa ja ovat edulliset (maksoivat Englannista tilattuna n. 17 e):

Klikkaa kuvaa nähdäksesi suurennoksen.