406 - Nykii kuormitettaessa (sytytyspuola) (XU)

[gti-hessu]

Arkistoitu ohje: 406 - Nykii kuormitettaessa (sytytyspuola) (EW)

Ongelma:

Auto: 1996 406 1,8 (16-ventt., XU7JP4).

Osa 1:

Auto ehti olla käytössäni vajaan viikon, kun ongelmat alkoivat. Jo alkuun auto pätkäisi satunnaisesti, aivan kuin bensa olisi loppunut hetkeksi. Erityisesti tätä tapahtui isohkolla vaihteella pienillä kierroksilla vedätettäessä ja auton kallistuessa mutkassa. Mutta se nykäisi vain kerran, sitten toimi taas normaalisti.

Tänään ongelma pahentui reilusti. Pakkasta vajaa -10 astetta. Alkuun auto ei pysynyt tyhjäkäynnillä vaan sammui parkkiruutuun. Pari starttausta (heikohkosti käynnistyi, joutui pyörittämään jonkin aikaa, kuin olisi kastellut tulpat) ja liikenteeseen. Auto nykii ja pätkii, sammuili liikennevaloihin yms. Vikavalo syttyi, mutta sammui sitten pian. Irrotin lambdan. Ei mitään vaikutusta. Ei vikavaloa, ei mitään. Nykii kuin bensa olisi lopussa. Tankkasin kymmenisen litraa ensiavuksi, tankissa noin 1/4. Ei mitään vaikutusta.

Näitä ongelmia on ilmeisesti ollut yleisesti muillakin. Mitähän tässä oikein pitäisi tehdä? Lambdalla ei ollut vaikutusta, viittaako tämä nyt sitten siihen paineanturiin? Missä se näissä on ja minkä näköinen osa? Imusarjan seutua yritin tutkiskella, mutta en löytänyt mitään.

Tulppia tutkiskelin jo viikolla, eiväthän ne uudet ole, mutta ei näkynyt vikojakaan. Kampiakselin asentotunnistin, missähän se olisi? Vai bensapumppuko tässä vetelee viimeisiään?

Osa 2:

Päivitystä tähän. Laitoin Lambdan johdon takaisin kiinni. Otin kaasuläppäkotelon irti ja puhdistin sen paineilmalla ja crc:llä. Tyhjäkäyntimoottoria yritin myös herkistää ja voidella. Mittasin kaasuläppäanturia, näyttäisi toimivan siten kuten (kai) pitääkin; kaasua käännettäessä resistanssi reunimmaisten pinnien välillä kasvaa noin yhdestä kilo-ohmista ylöspäin.

Puhdistin myös sen venttiilikopan kyljessä olevan mustan mokkulan, johon menee letkuja. Oli aika likainen. Lopuksi vielä pidin akunjohtoa hetken irrallaan.

Tulos: Tyhjäkäynti ok. Mutta nykii, pätkii, tehot eivät ole tallella jne. Esim. täyskaasukiihdytys kakkosella tekee niin, että aluksi nykii, sitten kiihtyy tosi vaivalloisesti, kuin tehoa ei olisi kuin ehkä 50 hv. Sitten 5000rpm kohdalla nykäisi ja alkoi vetää ihan normaalisti hetken, 5500 yläpuolelle en enää raaskinut huudattaa.

Ratkaisu:

Osa 1:

Ongelma on ratkennut. Puolavika. Porasin puolayksikön kiinnikkeet pois, että kannen sai irti. Kolmessa kohdassa epoksivalussa on halkeama. Halkeamista on ilmeisesti päässyt sisään kosteutta.

Tilapäiskorjauksena kuumensin kuumailmapuhaltimella tuota mötikkää haihduttaakseni kosteutta pois. Sen jälkeen puhalsin vielä paineilmaa halkeamiin ja suihkutin reilusti WD40:iä - tarkoituksena syrjäyttää mötikän sisään mahdollisesti vielä jäänyt kosteus. Tulos: auto toimii mainiosti, ei nykäissyt kertaakaan, tehot tallella, tyhjäkäynti ok.

Tuo ei varmastikaan ole pitkäaikainen korjaus.

Osa 2:

Tänään otin puolayksikön vielä uudelleen käsittelyyn. Samat toimenpiteet kuin eilen, mutta sen jälkeen kuivasin ja karhensin epoksipinnan halkeamien luota ja peitin halkeamat kontaktiliimalla. Ainakin heti käsittelyn jälkeen auto toimi ongelmitta, saa nähdä pysyykö kosteus nyt ulkopuolella.

Ihan mukava homma, jos ei tarvitsisi sitä 200 e maksavaa uutta osaa ostaa. Käytetyn ostaminen puolestaan on sikäli hieman uhkapeliä, että halkeamia ei näe irrottamatta peitelevyä ja sehän vaatii kiinnikkeiden pois poraamisen.

Jos tuo vielä alkaa temppuilemaan, voisi seuraavaksi kokeilla pienen reiän poraamista mötikän alakulmiin, jolloin epoksin ja muovikotelon väliin pääsevä vesi pääsisi valumaan pois. Tuossa on vaan sitten oltava varovainen, ettei poraa liian syvälle.

Osa 3:

Kontaktiliimakorjaus kesti vain viikon. Eilen (hyvin kostea ilma, lämpötila vähän nollan yläpuolella) auto taas nykäisi muutaman kerran terävästi, joten otin töiden jälkeen puolapaketin jälleen käsittelyyn.

Tällä kertaa käytin korjaukseen spraylakkaa. Ensin "uitin" puolapaketin ksyleenissä poistaakseni kontaktiliimat ja muut epäpuhtaudet. Sitten kuumailmapuhallinta ja paineilmaa. Tämän jälkeen kaiversin vähän halkeamia leveämmiksi ja ruiskutin kirkaslakkaa epoksipinnan päälle. Laitoin muutaman reilun kerroksen ja varmistin, että lakka valuu halkeamiin ja peittää varmasti koko pinnan.

Taas toimii auto mainiosti, toivottavasti tämä käsittely nyt kestää.

[antsu]

Tuo ei varmastikaan ole pitkäaikainen korjaus.

Minä kokeilisin puhdistaa halkeamat puhtaaksi öljystä ja kosteudesta. Esim. sprii voisi toimia hyvin, koska ei liuota lakkoja pois käämilangoista, mutta liuottaa rasvan ja kuivattaa kosteuden. Sitten paikkaisin Aralditilla tai muun merkkisellä epoksilla halkeamat. Epoksi on vesitiivistä ainetta. Lämpimänä imeytyy pieniinkin rakoihin melko hyvin.

[Benkku]

...Sitten paikkaisin Aralditilla tai muun merkkisellä epoksilla halkeamat.

Olen myös korjannut korkeajännite-osien halkeamia epoksilla, täysin toimiva korjaus. Epoksi liiman läpilyöntilujuus (sähköeristyskyky) on suuri, joten ohutkin kerros riittää.

Esim. Araldit, Lekutherm tai Epikote käyvät hyvin tarkoitukseen.

tyyppilliset arvot;

tiheys P = 1.1-1.3 kg/dm3
suhteellinen dielektrisyyskerroin Er = 3-5
läpilyöntilujuus El = 20-40 kV/mm
lämpötilaluokka 105-155 ºC

Tavallinen Araldiitti (muistaakseni C22:sta) ja sekaan n. 10 % kovetinta. Tiivistettävää osaa voi aluksi hiukan lämmittää (40-50 ºC) vaikkapa kuuma-ilmapuhaltimella.

[kevinc]

Kontaktiliimakorjaus kesti vain viikon. Tällä kertaa käytin korjaukseen spraylakkaa. Ensin "uitin" puolapaketin ksyleenissä poistaakseni kontaktiliimat ja muut.

Miksi et käytä tuota pariinkiin kertaan ehdotettua epoksia, vaan jotain virityksiä? Kyllä kaikkein paras olisi käyttää samaa ainetta kuin mistä se eriste on alunperinkin tehty, silloin lämpölaajeneminen on samanlaista ja tarttuvuus hyvä.

Ensin käytetty kontaktiliima ei kovetu kunnolla oikein koskaan ja tuo spraylakka taas voi lämpötilavaihtelujen takia haljeta hyvinkin pian, jos epoksi elää eri tavalla.

[Pölö]

Sattuuko joku tietämään, että mistä nämä kiinnikkeet pitää porata? Ne "niitit" vai mitkä?

Puolavika. Porasin puolayksikön kiinnikkeet pois, että kannen sai irti. Kolmessa kohdassa epoksivalussa on halkeama. Halkeamista on ilmeisesti päässyt sisään kosteutta.

Nepä ne. Ja lähtivät itsellä ihan ruuvarilla kääntämällä. Nyt on itselläkin Araldit kuivumassa, jos saisi nykimiset kuriin.

[Jami]

Ongelma:

Auto: 1997 406 1,8 (16-ventt., XU7JP4).

Meikällä meinaan pätkii niin, että paikaltaan lähtiessä meinaa lyödä naaman rattiin. Sit kun antaa reilusti kierroksia (ihan kun vanha mummo liikkeellelähteissään) niin sit ei mitään ongelmia. Käy tosin ajoittain selvästi kolmella ja sit kun vedättää matalammalta isolla vaihteella niin nykii taas ihan sairaasti. Aamulla kun oli sikana kosteutta ja auto oli yön pihalla, vika oli vielä pahempi eli sikäli uskoisin että syy on sama.

Niin ja tutkiessani tuota sytytyslaatikkoa, olin ainakin kuulevinani pientä napsunaa. Ikäänkuin olis kipinä lyönyt jostain ohi, eli saattaapi siis hyvinkin olla juuri tuota halkeamavikaa....

Ratkaisu:

Vika oli selkeä. Halkeillut epoksi monesta kohtaa. Puhdistus, lämmitys ja uudet epoksit lisää lämmittämällä joka paikkaan. Tuli aika hyvä, mutta parin kuukauden päästä alkoi tekemään samaa vikaa. Ilmeisesti ollut jo liian pitkään rikki ja kun ei niitä halkeamia saanut millään putsattua läpi asti, niin kai sinne jokin kohta jäi, mistä sähkö menee väärään paikkaan. Uusi setti Motonetistä (tietenkin vaihtoehdoista juuri se kalliimpi! Muuten, muoviin on valettu se numero joka myös löytyi tuosta Motonetin osasta eli taitaapi tulla samasta pajasta nuo alkuperäisetkin) ja johan toimii.

Puolajakaja PSA X-16ventt -97, 10-1167, 16V-1,8/2,0 ->2.97 "puolakansi" [1996 - 1997], 174,50 e

Hommana kuitenkin tuo epoksikokeilu on niin pieni, että kannattaa sitä ainakin kokeilla, saattaapi säästää 140 euroa.

[MJ]

Ongelma:

Auto: 1996 406 SL 1,8 (16-ventt., XU7JP4).

Eilen alkoi auto nytkähdellä aina kuormitettaessa. Ensimmäisenä epäilin tuon sytytysmuuntajan epoksia, ja otin kannen pois päältä. Halkeamia on kolmessa kohtaa, joista yksi on liittimen lähellä (ensiöjohtimien luona), eikä se aiheuttane ongelmia. Mutta ainakin nuo kaksi muuta on potentiaalisia. Vaikuttaa vain pirulliselta saada epoksia noihin halkeamiin. Ajatuksena oli porata pienellä poralla reijänalut halkeaman päälle, ja injektioneulalla yrittää painaa tuon apureijän kautta epoksia railoon, lopuksi "valaen" tuon reijän täyteen. Lämpöä apuna käyttäen. Onko tietoa, kuinka syvällä ne johtimet on pinnasta? Kommentteja tai parempia korjausideoita otetaan mielellään vastaan.

Ratkaisu:

Osa 1:

Vika varmistui eristeeseen, ja samalla sain selville mikä niistä halkeamista on syyllinen. Vikapaikka on siinä missä 3. ja 4. sylinterin johtimet kulkevat vierekkäin, purkaus tapahtuu ilmeisimmin johtimesta toiseen.



Aikamoista roisketta oli pellin alla, täytyy yrittää onnistuisiko korjaus: http://www.youtube.com/watch?v=CLheC83KTDs

Osa 2:

Kuten videosta näkyy, varsinkin sopivassa pysäytyskuvassa, purkaus tapahtuu halkeamassa laidasta toiseen. 3. sylinterin johdin on kuvassa eristeen alalaidassa, 4. ylälaidassa. Pyrin saamaan ehjää epoksia halkeamaan purkauskanavaan, keskelle. Porasin kuvan mukaiseen paikkaan varoen milli milliltä reiän halkeaman suuntaisesti koko epoksin läpi 1,5 mm:n terällä. Sitten suurensin 2 mm:n terällä ja lopuksi 2,5 mm:n terällä. Tarkkailin jatkuvasti ettei johtimia osu kohdalle. Täytin reiän epoksilla ja peitin vielä kaikki halkeamat päältäpäin jottei niihin menisi vettä tms. Korjauksen onnistuminen selviää myöhemmin,  mutta tarvittaessa tuon reijän voi porata uudelleen auki ja vaikka suurentaa hieman, ja liimata uudelleen.



Osa 3:

Konepellin alla kaasuteltu ja katseltu, eikä ainuttakaan purkausta näkynyt. Ajelin jonkin aikaa, ja auto toimii taas täysin. Helppo ja halpa korjaus, jos tuolla toimii. Kuvasta näkee turvallisen porauslinjan, jos noilta main sattuu joltain muultakin epoksit halkeamaan.

Sieltä johtojen välistä on palanut eristys pois ja kipinöinti on rakentanut sinne hiilijohtimen. Oikein hyvällä tuurilla saattaa epoksi muodostaa sinne eristeen, mutta luulenpa korjausta enempi väliaikaiseksi.

Kohtuulliselta se eriste näytti siellä halkeamassakin, ja nyttenhän sitä purkauskanavaa on poistettu poralla sieltä jonkin matkaa, ts. kanava katkaistu, ja uutta ainetta tilalla. Jos sitten pettää myöhemmin (ei tällä montaa vuotta ajeta muutenkaan enää), niin sitten jatketaan 3 mm:n poralla ja uutta epoksia on entistä enemmän välissä. Kovin pitkäänhän tuo vika ei ehtinyt vaivata, kun lähes heti korjasin kun alkoi nytkäytellä. Ja ajaessa vältin moottorin kuormittamista niin että nykisi. Tarvittaessa porataan johtimesta johtimeen, ja täytetään koko väli uudestaan.

Osa 4:

Otin sytytysmuuntajapaketin pois ja sitten poran ja ruuvimeisselin avulla poistin sen peitekannen. Sitten näkyy se epoksivalu.

Ensimmäinen epoksipaikka kutistui hieman, ja ajattelin että pitänee sotkea siihen lisää epoksia. Samalla porasin reiän 3,5 mm:n poralla, joten nyt on mielestäni erittäin luotettava eristysväli. Täytin pienen kasan epoksia myös reiän päälle (peittää myös halkeaman päältäpäin), joten vaikka tuo "kuivuessaan" vähän kutistuisi, jää paikka silti alkuperäisen valun päälle.

[antsu]

Onko tietoa, kuinka syvällä ne johtimet on pinnasta?

Valistunut arvaus on, että muutamista milleistä puhutaan ja syvyys voi vaihdella. Että varovasti sen poran kanssa.

[anssi406]

Toimiiko korjaukseksi, jos laittaa vain siihen päälle esimerkiksi sitä epoksia?

En oikein näe mitään syytä miksi auttaisi. Purkaus tapahtunee eristeen halkeamaa pitkin johtimesta toiseen, eikä pinnan peittämisellä liene mitään merkitystä.

Ei aina, korjasin omassani tuon puolankannen ensin epoksilla ja viikon tappelun jälkeen hain uuden puolan. Nyt toimii taas ja bensan kulutuskin tipahti.

[505 tbo]

Ongelma:

Auto: 1997 406 2,0 (16-ventt.).

Emännän auto on kanssa alkanut nyppiä. Otin siitä puolakannen irti, mutta siellä ei näkynyt yllä olevan kuvan mukasta paikkaa. Oletteko irrottaneet sen pintakannen irti puolapaketeista? Eli tuo pätkä, jossa auto käy, niin viittaa, että olisi vain se päällikansi irrotettu. Auto käydessä kuuluu selvä  tsäp, tsät, tsäp, tsäp sen kannen kohdalta.

Ratkaisu:

Osa 1:

Aivan samassa kohtaa oli halkeama kuin muillakin. Tein 3,5 mm reiän ja tulitikulla sulppusin sen täyteen liimaa. Laitettiin se 50-asteiseen uuniin, eiköhän se nopeuta liiman kuivumista. Ainakin nyt toimi taas nätisti.

Osa 2:

Toimi hetken hienosti, mutta sitten taas heiluttai tyhjäkäyntiä noin 200 kierrosta ja kiihdytettäessä pätki vetoa. Pätkiminen jatkui yläkierroksille saakka eli vika ei voinut olla tyhjäkäyntimoottorissa. Pakoputkesta kuului satunnaisia thump-ääniä, jätti silloin tällöin tahdin välistä.

Liimattiin uusiksi puolan kansi, porasin vielä kaksi reikää alaviistoon molempiin laitoihin alkureiästä ja liimaa täyteen. Koeajolla tuli yksi nyppäisy, kun kakkosella alkoi kiihdyttämään tyhjäkäyntikierroksilta ylöspäin, mutta muuten toimi virheettömästi. Tyhjäkäynnillä ei kuulunut yhtään thump-ääntä. Toivotaan, että pelittää myös jatkossa.

[Perslinko]

Auto: 1998 406 1,8 (16-ventt., XU7JP4).

Minulla auto nyki kihdytettäessä, mutta se korjaantui täysin kun irrotin sen puolakannen ja ruiskuttelin siihen CRC:tä ja putsasin hyvin, myös tulpan hatut. Eli kantta en avannut poraamalla niin että puola olisi näkynyt. Nyt toiminut jo useamman viikon. Saapi nähdä kuinka kauan toimii.

[PL]

Ongelma:

Auto: 1998 406 2,0 ST (XU10J4R, 245 000 km).

Autodata antaa seuraavat mittausohjeet: 1. pinni oikeassa laidassa
Primary Resistance (terminals 1 & 3, 2 & 3): 0,45 - 0,55 ohm
Secondary Resistance (terminals 1 & 4, 3 & 2): 9500 - 14000 ohm

Joku mokahan tässä on, koska toiset pinniparit ovat samat. Primary resistancen kuvassa on piirretty vastusmittaus pinnien 2 & 4, sekä 1 & 2 välille.

Primary resistancea en siis mitannut, ohjeen mukainen secondary resistance käytännössä 0 ohm. Onko autodatan kertoma mittaustapa oikea? Puolayksikön suojakantta en ole vielä irrottanut tarkempaa syyniä varten, mutta epäilen sen olevan viallinen. Pakkasilla auto käy kylmänä kolmella, korjaantuu minuutin parin käyttämisen jälkeen. Auto tuntuu savuttavan kylmänä ja 5 min ajamisen jälkeenkin melkoisesti ja pakokaasu haisee rikkaalle. Ehkäpä kulutus on myös hivenen yläkantissa, etenkin näin talvella. Kaikki lämpötila-anturit näyttävät oikeita arvoja. Lisäksi käynnistyvyys on myös kesällä hieman heikko: joutuu pyörittämään pari kolme sekuntia, lämpimänä ei ongelmaa. Lisäksi vedolle takaisin siirtymisessä on turhaa nykimistä ajoittain.

Voiko olla käynyt, kuten Jallupoika esitti: eristeen hajoamisen seurauksena puola lyönyt läpi ja syntynyt hiilisilta? Ainakin loogisella päättelyllä näin on käynyt. Puutteellisesti toimivasta puolakannesta voisi myös ajatella em. ongelmien johtuvan: heikko kipinä ei sytytä (rikastettua) polttoaineseosta kunnolla moottorin ollessa kylmä. Aiemmin kesällä vaihdettua: kaasuläpän potentiometri, tk-säädin, tulpat.

Olisi tietysti suuri apu, jos joku voisi ehjästä puolakannesta mitata secondary resistancen.

Ratkaisu:

Osa 1:

Sain puolakannen työn alle ja yksi halkeamahan sieltä paljastui (kuva liitteenä). Porasin halkeaman keskelle ~4-5 mm syvän 2,5 mm reiän, sekä reunoille hieman matalammat. Koska kohta on melko kapea, niin en uskaltanut syvemmälle porata, jottei mene johtimeen asti. Porattujen reikien pohjille painoin injektioruiskulla epoksia, jonka jälkeen lämmitin kohtaa hieman kuumailmapuhaltimella. Huomenna selviää, onko korjauksella vaikutusta auton käyntiin.

Miten olette laittaneet suojakannen takaisin kiinni? Harkitsin vaihtoehdoiksi joko ruuveja tai pop-niittejä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi suurennoksen.

Halkeman täyttäminen ei tuossa tapauksessa riitä, epoksi on kutistunut myöskin käämin kuoren vierestä -> josta kosteutta pääsee kytkentään. Kyseinen rako tulee siis myös täyttää.

Kannen kiinnitys popniiteillä voi halkaista kapeat korvakkeet, joten ennemmin pienillä ruuveilla/muttereilla tai mieluummin muovisilla tappisokilla.

Laitoin epoksia melko reilusti ja myös käämin kuoren (?) viereen. Saako korjaus hyväksynnän, vai pistänkö vielä lisää epoksia?

Hyvältä näyttää. Kävitkö lävitse muutkin epoksin ja muovin rajapinnat, joissa kutistuman aiheuttama rako?

Enpä tajunnut työvaiheessa katsoa, vaan keskityin tuohon halkeaman ympäristöön. Nyt kun äkkiä katsoin rajapinnat läpi, niin kyllähän siellä semmoisia kohtia on. Tarviipa vielä laittaa niihin epoksit nyt samalla kertaa, turha tehdä osittaista korjausta. Kuusi tuntia oli kuivamisaika, joten aamuksi vielä ehtii.

Osa 2:

Nyt on paketti kasassa. Laitoin kutistuneiden kohtien rakoihin epoksia sen verran mitä pystyi. Lopulta totesin parhaaksi kiertää kaikki rajapinnat, kun 'irvistäviä' kohtia oli melko paljon. Ei välttämättä kauneinta jälkeä, mutta eipä ainakaan tarvi heti purkaa uudestaan.

Ensituntumalla korjaus onnistui. Auto käynnistyy nopeammin ja käy kylmänäkin heti hyvin, myös savutus vähentyi merkittävästi. Moottori myös toimii pehmeämmin ajossa.



Osa 3:

Nyt parin päivän ajelemisen jälkeen voin todeta, että korjaus onnistui. Kone käy nyt huomattavasti tasaisemmin kuin ennen, niin tyhjäkäynnillä kuin tasakaasullakin ajettaessa. Tyhjäkäynnillä huomion kiinnitti myös hiljentynyt käyntiääni. Kylmänä auto käynnistyy sillä ripeydellä, kuin ruiskukoneen olettaisikin. Pakoputkesta ei kuulu enää ylimääräistä röpötystä tai putputtamista, savuttaminen vähentyi huomattavasti. Mikä lienee katalysaattorin kunto, kun on varmasti ollut pidemmän aikaa edellisillä omistajillakin puolakansi viallisena. Noh, eipä se tarvikekatalysaattorin ~150 e hinta paha ole.

Liekö käynnin tasaantumisesta johtuvaa, että vaihdelaatikon ujeltaminenkin on vähentynyt huomattavasti? Esimerkiksi 4. vaihteella vaadittiin ennen ~40 km/h nopeus (> 2000 rpm) ujeltamisen loppumiseen, mutta nyt voi ajaa vaikka 30 km/h ilman ääntämistä. Myös pienemmillä vaihteilla ääni vedon puolella on vaimentunut merkittävästi tai hävinnyt kokonaan < 2000 rpm. Jo tällä on varmasti positiivinen vaikutus polttoaineenkulutukseen, kun voi ajaa alhaisemmilla kierroksilla ilman häiritsevää ujellusta. Koneen parempaan käyntiin yhdistettynä voisi olettaa kulutuksen tippuvan havaittavasti. Tarkkailen tilannetta.

[PL]

Yleisin vika noissa taitaa olla se eristeen halkeaminen kuten yllä kuvattu. Ei se näy vastusmittauksessa. Tuskin ne johtimet sieltä kovin usein särkyy? Kun avaat sen paketin niin siitähän sen kunnon näkee.

Eikö tuo toisioresistanssi mitata sieltä tulpanhattujen kautta, eikä siitä ensiöliittimestä?

Totta turiset, Autodatan kuvassa tosiaan oli näin, mutta sisäistäminen jäi heikolle tasolle eikä ollut printtiä mukana. Huomenna uusi yritys (ja erehdys).

[Benkku]

Autodata antaa seuraavat mittausohjeet: 1. pinni oikeassa laidassa
Primary Resistance (terminals 1 & 3, 2 & 3): 0,45 - 0,55 ohm
Secondary Resistance (terminals 1 & 4, 3 & 2): 9500 - 14000 ohm

Joku mokahan tässä on, koska toiset pinniparit ovat samat. Primary resistancen kuvassa on piirretty vastusmittaus pinnien 2 & 4, sekä 1 & 2 välille.

Primary resistancea en siis mitannut, ohjeen mukainen secondary resistance käytännössä 0 ohm.
...
Voiko olla käynyt, kuten Jallupoika esitti: eristeen hajoamisen seurauksena puola lyönyt läpi ja syntynyt hiilisilta? Ainakin loogisella päättelyllä näin on käynyt.

Olisi tietysti suuri apu, jos joku voisi ehjästä puolakannesta mitata secondary resistancen.

Toisioresistanssia ei välttämättä pysty mittaamaan. Toisiovastus mitataan ensiöliitännän maanpinnin ja sytytystulpan liitännän väliltä, mutta välissä on tyypillisesti - riippuen muuntajan tyypistä/rakenteesta joko ilmaväli tai diodi eli resistanssi on käytännössä 'ääretön' ts. mega-ohmeja. Mikäli galvaaninen yhteys toisiossa, niin tällöin resistanssi luokkaa 8-15 kOhm. 'Hiilisilta juttu' lienee esitetty vailla teknistä tietoa 'johdinvetojen' rakenteesta - sellainen toki voi muodostua, mutta epoksin valaminen oikein (ts. läpilyövään kohtaan) korjaa ongelman. Ainakin itselleni vastaantulleissa, kyseisen moottorityypin muuntajakasettien tapauksissa, epoksivalu on korjannut läpilyönneistä johtuvat sytytyshäiriö-ongelmat kaikissa tapauksissa.

[Benkku]

Tuli mieleen että sopis hyvin kuvioon että mitataan päänmäisten ja keskimmäisten turpanhattujen välistä toi toisio-resistanssi. Eikös nää mahda hukkakipinä-periaatteella toimia...  Eikä ensiöpuolelle kuvittelisi olevan mitään yhteyttä toisiopuolelta...

Kyllä, hukkakipinä (wasted spark) kaksikkomuuntajissa sytytystulppalähdöt 1,3 ja 2,4 ovat saman toisiokäämin eri päissä ja mitattavissa edellä mainitusti. Kasetissa jossa neljä sytytysmuuntajaa tai yksittäisissä tulpanhattu muuntajissa ei välttämättä ole galvaanista yhteyttä tulppalähtöön.