Jäähdytysnesteet

[olli]

Peugeot 406:n ohjekirjassa on maininta jäähdytinnesteestä: PAKOLLINEN  Procor 3000 tai Revkogel 107. Tarkoittanee sitä että kyseisiä aineita on käytettävä eikä "tavallista pakkasnestettä" saa sekoittaa joukkoon. Mutta, ovatko ko vaaditut aineet keskenään sekoituskelpoisia? Mistä tiedän kumpaa niistä on omassa autossani käytetty?

[Benkku]

En kyllä menisi sekoittamaan (enkä suosittele sitä muillekaan) jäähdytysjärjestelmään 'normi' esim. Aspon vihreää Zero nestettä jos autossa pitkäkestoinen neste.

Jos jäähdytinneste ei ole väriltään vihreää on autossa jokin em. linkin ns. pitkäkestoinen neste. Koostumuksesta ja sekoitettavuudesta saati korroosio-inhibiittorien yhteensopivuudesta ei voi olla varma (se pösö-asentajakaan, tuskin edes tosi asiassa tietää) eli ennemmin järjestelmä kannattaa tyhjentää/huuhdella kuin sotkea eri nesteitä keskenään.

[Benkku]

Eikös nuo vihreät nesteet ole etyleeniglykolia?

Ei vaan monoetyleeniglykolia - vissi ero .

Propyleeniglykolin pitäisi soveltua paremmin alumiinisiin moottoreihin, tosin moniin etyleeniglykoleihinkin on näköjään lisätty aineita joiden ansiosta sopii alumiinikoneisiinkin.

Sinänsä glykolilla ei ole 'alumiini jne. sopivuuden kanssa' mitään tekemistä, kyse on tuotteeseen lisätyistä inhibiittoreista jotka ehkäisevät korroosiota / metallien jännitesarjaa.

Ne punaiset jäähdytinnesteet on sitten ihan oma asiansa, ei saa sekoittaa muihin, eikä tietääkseni edes sovellu vihreän nesteen korvaajaksi.

Eri aineiden (tuotemerkkien jne.) sekoittaminen keskenään ei ole suositeltavaa, mutta toisen tyyppisen (eli punaisen, lilan, oranssin jne. voi korvata vihreällä ja päinvastoin myös 'glykolityypin' voi huoletta vaihtaa - propyleeniglykoli on myrkytön vaihtoehto... jos vaikkapa lämmityslaitteen kenno alkaa vuotamaan jne.) voi kyllä korvata toisella - sillä kaikki nesteet on lisä-aineistettu nykymoottoreita ja niiden jäähdytysjärjestelmiä silmälläpitäen.

[Benkku]

http://www.agipbenelux.nl/UK/

ja menusta -> Technical bulletin

Laatulinkki (aina loistava Philippe Boursin)...
http://pboursin.club.fr/pdgrefro.htm

Konserinin toisen merkin erään mallin ohjeissa sanotaan näin...

LIQUIDE DE REFROIDISSEMENT
Capacite : - sans clim. :8,5 litres. - avec clim. : 11 litres.
Depuis l'annee modele 2001, tous les modeles recoivent un nouveau type de liquide de refroidissement. Il est formellement interdit de melanger l'ancien et le nouveau liquide de refroidissement
Preconisation :
- jusqu'a l'annee modele 2000 : liquide Revkogel 107 ou Procor 3000 (protection jusqu'a - 35°C).
- depuis l'annee modele 2001 : liquide Glysantin G33 ou Revkogel 2000. Periodicite d'entretien :
- niveau : tous les 2 ans ou tous les 20 000 km. En entretien severe, tous les ans ou tous les 15 000 km.
- remplacement et purge tous les 120 000 km ou tous les 5 ans jusqu'a l’annee modele 2000. Depuis le millesime 2001 : pas de remplacement preconise du a l'adoption d'un nouveau type de liquide de refroidissement a duree de vie illimitee.

---

Mallivuoteen 2001 saakka Revkogel 107 tai Procor 3000 (seos riittää -35°C asti).

Nestetason tarkastus(kausihuolto): kahden vuoden tai 20 000 km:n välein (raskaassa käytössä vuosi tai 15 tkm). Nesteiden vaihto 120 tkm tai viiden vuoden välein.

Mallivuodesta 2001 alkaen, kaikissa malleissa uudentyyppinen joko Glysantin G33 tai Revkogel 2000 jäähdytysneste, joille ei ole vaihto-ohjelmaa eli näitä ei säännönmukaisesti tarvitse vaihtaa.

... mutta

Pitkäkestoisten nesteiden tapauksessa korroosion esto-inhibiittorien tarkistus tulisi kuitenkin tehdä (ja tarvittaessa lisä-ainetta lisätä), seikka josta 'huolto-ohjelmissa' ei mainita mitään, mutta mainittu kuitenkin kyseisten nesteiden valmistajien teknisissä ohjeissa.

[ToniL]

Onko nyt kaikki vihreät nesteet monoetyleeniglykolipohjaisia aivan varmasti? Autossani on nyt todella tummanvihreää nestettä, pakaskestävyys -36°C. Jos tuon nykyisen vihreän nesteen tilalle laitan normaalimpaa vaaleanvihreää niin tarvitseeko järjestelmää huuhdella? Vai onko huuhtelu aina tehtävä/kannattavaa, kun vaihtaa nesteen valmistajaa? Nykyisen nesteen mallista tai tyypistä ei ole muuta tietoa kuin tuo väri ja pakaskestävyys.

Tuon perinteisen vihreän nesteen väri tuntuu vaihtelevan jopa saman tuotemerkin sisällä huomattavasti. Esim. Motonetista ehkä puolen vuoden välein ostetuista Nesteen 10 litran pakkasnestekanistereista vanhemmassa nesteen väri oli erittäin vaalea ja uudessa todella tumma (kestävyys puoliksi vedellä laimennettuna -40 astetta).

[Ammon]

Nesteen oranssia ja vihreää tököttiä voi ainakin heidän itsensä mukaan sotkea "surutta" keskenään. Eriasia sitten lohduttaako tämä tieto ketään

Voiko Biojäähdytinnestettä ja tavallista Jäähdytinnestettä sekoittaa keskenään?

Voi sekoittaa, mutta tiheyteen perustuvat mittarit näyttävät sekoitukselle väärän pakkaskeston. Se johtuu siitä, että Biojäähdytinnesteen tiheys on paljon pienempi kuin tavallisen Jäähdytinnesteen.

http://www.neste.fi/FAQ.aspx?path=2589%3b2647%3b2648%3b2906%3b4175

[salvo]

Kyllä se perinteinen vihreä (monoetyleeniglykoli) ja oranssi/punainen (etyleeni-/Propyleeniglykoli) eroavat minun käsittääkseni ominaisuuksiltaan niin paljon, etten niitä kyllä sekottelisi. Sanokoon Maanvaivan asentajat mitä hyvänsä. Tässä hieman listaa etyleeni- ja propyleeniglykolin lisäaineista:

The inhibitor package (additives) constitutes the smaller part of the fluid make-up.
However, they make up the “technology” part of engine-coolant development.
The main portions of these additives are corrosion inhibitors.
To be functional, they have to be a balanced combination of chemicals that prevent metal
degradation. Each inhibitor has a particular way of interacting with the various metals and
preventing corrosion.
In addition to the corrosion inhibitors the additive package will also contain various
ingredients to provide specific chemical characteristics or to alleviate some of the problems
created by the use of the inhibitors themselves.
Traditional technologies contain stabilizers.
These chemicals are added to prevent inhibitor dropout.
The best know example is silicate stabilizers: silicates are NOT stable in a coolant solution.
Silicates will eventually gel and precipitate out of the bulk solution. (this is also the basic
mechanism by which they function). To control this process, silicate stabilizers are added.
They prevent the uncontrolled gelation and precipitation. However, they only work within
narrow boundaries. If the balance between stabilizer and inhibitor is offset, the results can
be detrimental: uncontrolled precipitation and loss of protection.

To prevent hard-water scale formation with the inorganic inhibitors (phosphates and/or
silicates) dispersants and/or sequestering agents are added. These chemicals will complex
with the hard water ions in the water and prevent interaction with the inhibitors.
In all these chemicals are required for the proper function of a traditional coolant
technology and add to the complexity of the mix. They also limit the robustness of the final
product and often prevent its application outside the design parameters.
The additive package also contains a pH-buffer. As mentioned before, most inhibitors are
the conjugated bases of a weak acid. The functional form of the inhibitor will be the
alkaline form. Therefore, the pH of the coolant needs to be maintained. A pH buffer can
prevent excessive acidification due to aging of the base fluid.

Coolants will also contain anti-foam. Excessive foaming causes enhanced corrosion
because it limits the contact between the coolant and the metal surface. It can be important
when filling the system under pressure, where foaming will cause under-filling of the
system.
The final major component is a dye. A dye is added for identification (differentiation
between other engine fluids). In addition the use of optically enhanced dye (fluorescence)
also enables easier leak detection.
Other components can be added for specific reasons or to comply with local customs or
legislation. The use of a bittering agent to deter ingestion is one such example.

Ja tässä vielä hieman valotusta korroosion suojaukseen:

Understanding the actual mechanism by which corrosion is provided can shed some light
on the underlying reasons for the associated benefits:

The traditional coolants (vihreät, siniset) will provide protection by forming a more or less bulky layer or
chemisorbed inhibitor salts on the surface. Whereas this layer does provide protection, it
consumes active ingredients from the bulk liquid to build and retain this protection. These
inhibitors, once used, are no longer available to provide additional protection. In additions,
this layer will more or less prevent an efficient heat exchange.

The carboxylate technology (oranssi/punainen) will provide protection only where it is needed: where the corrosion actually takes place (also called the anodic site).
As such it is a targeted protection. It will effectively stop corrosion form occurring but at
the same time, consumption is minimal and the majority of the surface remained
unaffected.
This result in unsurpassed protection and an uninhibited heat transfer across the
metal/liquid interface.

Etyleeniglykolin toimittaja moottorinvalmistajille on käsittääkseni edelleen pääsääntöisesti Texaco. Etyleeniglykolin vaihtoväli on ainakin teoriassa noin viisi vuotta ja monoetyleenin 2-3 vuotta, eli noita kahta sekoittaessa etyleeniglykolin vaihtoväli luonnollisesti lyhenee. Aineen ollessa huomattavasti kalliimpaa vanhaan tavaraan verrattuna, en näe sekoittamisessa oikeen mitään tolkkua... Etyleenin ja propyleenin suurin erohan on siinä, että propyleeni on myrkytön (ja huomattavasti kalliimpi) vaihtoehto, kun taas etyleeniglykolia ei maahan saisi lorautella.

[zoni72]

Jos epäilee ettei nesteitä voi sekoittaa yhteen, niin huuhtelee koko järjestelmän ja laittaa sitten kokonaan uudet nesteet. Hommaan menee vain kotikonstein aikaa. Ja sitten pitää muistaa mitata ne nesteet, ettei tule ylläriä

[Benkku]

..Sittenhän on olemassa tuommosta täysin väritöntä pakkasnestettä, mutta siitä ei ole kukaan sanonut mitään. Vastaako se ominaisuuksiltaan vihreitä vai punertavia nesteitä?

Väriä tai ei niin en sekoittaisi. Ainakaan mikäli kyseisen tuotteen glykolityypistä ja lisä-aineistuksesta ei ole täysin varmaa tietoa. Glykolityyppi lienee luettavissa pakkauksen tiedoista, mutta lisä-aineistuksesta ei yleensä ole mainintaa.

[Urpo]

Itseäni on monesti harmittanut tuo tuotevalmistajien ja tuoteselosteiden puutteellinen ja joskus vääräkin tieto kemiallisten yhdisteiden suhteen. Varmin tapa tunnistaa yhdiste on sen systemaattinen nimi (jotta asia ei olisi liian helppo, niin orgaanisen kemian alalla näitä systemaattisia järjestelmiä on useita) tai CAS-numero (Chemical Abstracts Service).  

Jos jossain tuotteessa käytetään nimeä etyleeniglykoli, ei voi olla varma siitä, tarkoitetaanko tällä monoetyleeniglykolia (useimmiten tätä tarkoitetaan) vai dietyleeniglykolia, voi olla että tarkoitetaan jopa trietyleeniglykolia. Molekyylirakenteeltaan monoetyleeniglykoli on HO-CH2-CH2-OH, dietyleeniglykoli taas
HO-CH2-CH2-O-CH2-CH2-OH; yleiskaavana nämä voidaan esittää muodossa (C = hiili, H = vety, O = happi):

HO-CH2-CH2(-O-CH2-CH2)n-OH:

    - n = 0 monoetyleeniglykoli
    - n = 1 dietyleeniglykoli
    - n = 2 trietyleeniglykoli
    - n = 3 tetraetyleeniglykoli
    - n = 4 pentaetyleeniglykoli jne.

Kun n on äärettömän suuri, niin kyseessä on polyetyleeniglykoli, jota käytetään lääkkeissä ja mm. ulostuslääkkeenä  

Jäähdytinnesteinä käytettyjä puhtaita mono- ja dietyleeniglykoleja ei voi värin perusteella erottaa toisistaan, koska molemmat ovat värittömiä, väri tulee sitten lisäaineista. Jäähdytysominaisuuksiltaan (sulamis- ja kiehumispisteet) ko. nesteet eivät suuresti eroa toisistaan.

Varsinkin silloin tulee tuotteiden suhteen ongelmia, jos jotain tuoteselosteita käännetään ulkomaan kieleltä suomeksi ja kääntäjä ei hallitse asiaa.

Värin merkityksestä voi lukea lisää esimerkiksi täältä: http://216.239.59.104/search?q=cache:jMdseRizRtwJ:www.tegger.com/hondafaq/overheating/DTurcotte_Mag_53_g.pdf+coolant,+colour&hl=fi&ct=clnk&cd=2&gl=fi (Coolant colour and it's significance) (voi olla osaksi samoja asioita kuin tuossa salvon viestissä).

[D`Artagnan]

Miten muuten tuon 406 2.0l -96 koneen jäähdytin järjestelmän tyhjennys käytännössä tapahtuu? Ihan vain joku alavesiletku avaamalla vai?
Omassa autossanikin jäähdytinnesteen väri on ruskean likainen, ja mistään pakkaskestävyydestä ei ole hajuakaan. Tarkoituksenani olisi viikonlopun aikana laskea vanhat nesteet pois ja laittaa uudet tilalle.
Voiko vanhan nesteen kaataa katuviemäristä huoletta alas, vai pitääkö toimittaa johonkin ongelmajäte keräykseen?

[räplääjä]

Käytetty jäähdytinneste on ongelmajätettä nykyään.

[406]

Näin ohjeistettiin Vestialta

- erilaisia autokemikaaleja kuten öljyjä ja sekalaisia nesteitä ja
autonhoitotuotteitakin > kiertävään ongelmajäteautoon. Voit viedä myös hyötyjäteasemalle, sielläkin on vastaanotto. Kohtuulliset määrät maksutta. Muistathan, että mitään ongelmajätteitä tai kemikaaleja ei saa sekoittaa keskenään! (Aiheuttaa ongelmia vastaanotossa ja kuljetuksessa ja voi tulla kovin kalliiksi)

[ToniL]

Miten muuten tuon 406 2.0l -96 koneen jäähdytin järjestelmän tyhjennys käytännössä tapahtuu? Ihan vain joku alavesiletku avaamalla vai?

Alavesiletkun tai jäähdyttimen tai lohkon tyhjennystulpan kautta (jos on).

http://peugeot-foorumi.com/index.php?topic=29142.msg138686#msg138686
http://peugeot-foorumi.com/index.php?topic=9153.0
http://peugeot-foorumi.com/index.php?topic=19935.0

Voiko vanhan nesteen kaataa katuviemäristä huoletta alas, vai pitääkö toimittaa johonkin ongelmajäte keräykseen?

Kaatopaikalle (vai mitä "jäteasemia" nykyään ovatkaan ) voi viedä kanisterissa ilmaiseksi (kuten öljyt ja muutkin vastaavat aineet).

[pösöpenaali]

Auto: 2006 307 Wagon Trendy 1,6 HDi 90.

Siellä on nyt ruskeankeltaista, kuulemma jotain propyleeni-pohjaista nestettä, mitäs tossa voi käyttää muuta?