407 SW:ssäni (2006, 1,8/126) on kuulunut nyt toisena keväänä ilmojen kuivuttua takapäästä narinaa ylitettäessä suurempia epätasaisuuksia. Koska todennäköisin lähde äänelle oli takapään kallistuksenvakaaja, purin sen kiinnikkeet ja rasvasin kumipuslan ja vakaajatangon välin. Benkku ehdotteli aiemmin teflonpohjaista voidetta, mutta rohkenin huollon ehdotuksen mukaisesti laittaa tavallista vaseliinia. Voitelin molemmat puolet ja kun homma tuli tutuksi, aikaa meni vain noin 10-15 min per puoli kiirettä pitämättä. Koeajolla ei narinoita kuulunut.
Kannattanee huolehtia että vakaajaan ei tule vääntöä, eli ts. toista puolta ei kannata tunkata. Itse tein työn auton ollessa normaaliasennossa maassa. Työkaluja tarvitsin kolmen ruuvin irroittamiseksi Torx T40 ja 18mm hylsy. Käytin pitkiä varsia ja räikkää molemmissa, sekä akkuporakonetta jolla voitti muutaman minuutin noita T40-ruuveja ruuvaillessa. Sitten vielä rasvaa ja rättejä tms. puhdistukseen.
En tiedä teinkö jossain väärin, mutta homma on niin helppo että autojen kanssa räplännyt (ja moni muukin) tekee sen helposti ilman ohjeita. Seuraavassa kuitenkin turhankin yksityiskohtainen selostus siitä kuinka työn itse tein. Ei takuita ohjeen oikeellisuudesta.
Ensimmäinen kuva on purkamattomasta oikeasta puolesta. Toinen kuva vastaavasti vasemmasta tuesta josta takarauta ja kumipusla on poistettu. Ruuvin kohdat merkitty numeroilla. Kolmannessa kuvassa irroitetut osat, ruuvit oikeassa asennossa (mutta väärällä puolella rautaa).
Ensimmäisessä kuvassa näkyy oikea puoli takaa päin kuvattuna, ennen irroitusta. Kallistuksenvakaajan poikittainen tanko (joka on ainoa näkyvä peukalonpaksuinen poikittainen tanko takaa katsottaessa) menee kaksiosaisen tuen läpi (välissä on kumipusla). Tangon päästä lähtee eteenpäin pitkittäinen välirauta, jonka etupäässä on pystysuuntainen "koiranluu" jonka molemmissa päissä näyttää olevan pallonivel.
Itse irroitin takaraudan. Se onnistuu takaapäin ruuvaamalla irti kaksi takaa eteen ruuvattua Torx40-ruuvia ja yksi 18mm hylsyllä irtoava alhaalta ylös ruuvattu pultti. Missään ei ole muttereita tai aluslevyjä. Kun pultit on irti, rauta kääntyy yläpäästä taakse ja alas. Takarauta on eturaudassa kiinni lisäksi alapään "koukulla". Kumipusla on pienillä kumitapeilla kiinni tuen molemmissa osissa, mutta irtoaa itsekseen irroitettavasta takaraudasta, kun varovasti vääntää takaraudan yläpäätä alas. Kun rauta on irti, voi kallistuksen vakaajan tankoa vetää taaksepäin. Koiranluun nivelten takia se kääntyy helposti tarvittavan määrän, pari senttimetriä. Lopuksi kumipuslan saa etummaisesta tukiraudasta irti kun sitä pyörittää samaan suuntaan kuin rengas pyörii peruutettaessa. Etummaisessa raudassa oleva kumipuslan kiinnitysreikä on pitkulainen ja toisesta päästä suurempi (näkyy osittain kakkoskuvassa, vakaajatangon pään yläpuolella).
Puhdistin rätillä kumipuslan sisäpuolen ja vakaajatangon pään. Kumipuslaan laitoin vaseliinia ohuen kerroksen. Oikeassa puslassa näkyi hieman ruosteen väriä. Vaikka osat olivatkin vielä hyvännäköisessä maalissa, vakaajatangon päästä oli maali pois kynnen kokoiselta alalta, mistä ruoste ilmeisesti oli peräisin.
Pusla menee paikalleen vain toisin päin ja sen katkaistu kohta menee ylös takaviistoon (tuosta vesi ja muu mömmö luontevasti pyrkii puslan ja vakaajatangon väliin. Laitoin puslan ensin puhdistetun vakaajatangon ympärille ohuesta kohtaa ja siirsin sen jälkeen oikeaan kohtaan tankoa pitki liuuttamalla. Sormikopelolla työnsin puslassa olevan tapin eturaudan reiästä ja käänsin puslaa eteenpäin pyörivän renkaan suuntaan niin että tappi meni pitkulaisen reiän ohuempaan päähän ja pusla pysyi paikallaan. Seuraavaksi sitten takarauta ensin alapäästä paikalleen eturaudan koukkuun ja samalla kun käänsin rautaa paikoilleen, ruuvitaltan avulla käänsin puslan toista tappia niin että sen pää tuli näkyviin takaraudan reiästä joka sojottaa taaksepäin. Kun raudan kääntää paikalleen, työntyy kumitappi lähes itsestään lopullisesti paikalleen. Lopuksi vain ruuvit tiukalle, momenttia en osaa sanoa.
