Tulppien puhdistuminen tapahtuu kuten Benkku sanoi. Ne on suunniteltu niin että tietyllä lämpötilalla noki palaa niistä pois. Kuitenkin, olemme maassa jossa autoilla ajetaan pitkiä aikoja ryyppy päällä. Ja kun se polttoaine yhdessä moottorin huohottimen öljy-sumun kanssa pääsee pesimään sinne posliinin sisään, niin se aiheuttaa niitä ongelmia. Se ei enää puhdistu. Ja palaessaan se muodostaa pikku hiljaa johtavaa materaalia.
Mitä tulee näihin tulppa testeihin, niin ne yleensä tehdään joko ilmassa (rapistellään kipinää telineessä) tai sitten moottoreilla joiden polttoaineena on tislattu bensiini. Ja silloinkin kierrosluku nostetaan melko korkealle ja kipinän määrästä lasketaan ajetu matka. Sitä ei siis oikeasti ajeta. Eihän kukaan testaaja halua saada tulpilleen huonoa testitulosta. Ainahan ne ovat maailmoja syleileviä. Kaiken lisäksi me asumme kuitenkin maassa jossa polttoaineessa on bensiiniä vain muutamia prosentteja. Suurin osa on teollisuuden liottimia ja sivutuotteita jotka nyt sattuvat palamaan otto-moottorissa. Sen vuoksi ne on laitettu sinne. Ja 95:ssa on bensiiniä vähän. Vähemmän kuin Saksalaisessa 91:ssä.
Nämä käyntihäiriöt tulevat esille nimeomaan tyhjäkäynnillä, silloin kun moottori on kuuma. Silloin polttoaineen syttyminen ei ole tasaista ja väliin tulee "yskäsyjä". Sama ilmiö on havaittavissa ruohonleikkurissa. Jos siihen kaataa 95:sta niin kuumana se pätkii ja räiskii vähän väliä. 98:lla vähän harvemmin. Ja kun kaataa pienkonebensaa niin se käy tasaisesti.
98:sta on myös semmoinen etu, että moottori käyttää sitä vähemmän kuin 95:sta. Aina kun starttaat moottorin, sysytyksen ennakon haku kääntää sytytys ennakkoa niin paljon aikaiselle, että nakutustunnistin lohkon kyljessä tunnistaa nakutusta. Sen jälkeen siitä otetaan vähän takaisinpäin. 95:lla ennakko on vähemmän kuin 98:lla, jolloin palaminen on täydellisempää. Jolloin polttoaineesta saadaan parempi hyötysuhde.
Mutta vielä tulppiin... Itse ostin viime syksynä platinatulpat. Talven jälkeen niillä oli ajettu noin 8tkm, pääsääntöisesti matka-ajoa. 5min kotipihasta nopeus oli 80km/h ja sitä riitti seuraavat 150km. Ja toisessa päässä 5-10min kaupunkiajoa. Tulpan metallireunat olivat nokiset, posliini tumman harmaata ja elektrodin takaa meni musta juova posliinin juureen. Termostaatti vaihdettiin Behrin valmistamaa jo syksyllä ja moottorin lämmöt olivat kohdallaan koko talven. Tuulisuojaakin tuli käytettyä. Mutta tulpat vain nokeentuivat matka-ajossakin. Ja kun nyt vaihtoi uudet, moottori kävi jo korvin kuultavasti herkemmin. Eikä ne maksa kuin mainitsemani 10e/kpl. Tuon summan säästää jo pienenvissa bensakuluissa moneen kertaan.
Pieni sivujuonne vielä noihin tulppiin ja puoliin/puolapaketteihin. Täälä näyttää olevan yleinen mielipide, kuten VAG-puoellakin, että niitä nyt hajoilee vähän väliä ja että se on normaalia. Olen vaihdellut ja sahannut auki muutamia hajonneita puolia ja puolapaketteja ja kaikissa on syynä ollut käämilangan eristeen pettäminen, eli oikosulku. Jonka on etukäteen vahvistanut se että tulppia on vaihdettu "huolto-ohjelman" mukaan. Joka kerta kun tulpassa räpsähtää kipinä, suurin osa jännitteestä purkautuu tulpan kärkivälien kautta. Mutta siitä huolimatta puolalta tulee takaisinpäin, valmistajasta riippuen, noin 600V jännitepiikki. Järjestelmä kestää sen jos puolat jäähtyvät ja muu elektroniikka on kunnossa. Jos kuitenkin tulpat on huonot ja koko jännite ei pääse purkautumaan kärkivälien kautta, on puolaan jäävän energian ja jännitteen määrä paljon suurempi. Ja koska se ei pääse purkautumaan, puolan rautalevyn remanenssi muuttaa sen lämmöksi. Ja jos näitä huonoja sytytyksiä on paljon, lämötila nousee koko ajan.
Puolijohteissa on sellainen nyrkkisääntö, että mikäli komponentin lämpötila nousee +5 astetta, sen käyttöikä puolittuu. Kun se nousee toisen +5 astetta, jäljellä oleva käyttöikä puolittuu. Eli onkin enää vain 1/4-osa. Ja seuraavat +5 astetta, niin käyttöikää onkin jäljellä 1/8-osa. Tästä johtuen on hyvä pitää tulpat kunnossa. Ei jää pätkälle, eikä tule muita yllättäviä ongelmia. Joita tulpilta takaisinpäin tuleva jännite saattaa aiheuttaa auton elektroniikassa.
Mitä tulee tuohon nokkaremmiin "puoli hammasta pielessä", niin se käy helpommin kuin sen paikalleen asettaminen. Jos otetaan nokkaremmin, lukitaan hammaspyörät ja heittokellolla varmistetaan että ykkösen mäntä on YKK:ssa samalla tarkastetaan että ykkösen nokka on nostajassa kiinni. Kun siihen asetelmaan laitetaan remmi, se kiristetään ja otetetaan lukitukset pois sekä pyöritetään moottoria kaksi kierrosta eteenpäin, niin lähes poikkeuksetta kun nostetaan mäntä YKK:hon ja katsotaan nokkien asento, kumihihnan liikevara on ajanut sen 1/4-osa - 1/2 hammasta pieleen. Riippuen moottorista, kiristimellä voi korjata tilannetta tai pahentaa sitä. VAG-moottoreissa se pahenee, samoin Relluissa. Pösöjä en vielä ole aukonut. Usein hihna pitää asettaa pieleen ja kiristimellä korjata se kohdalleen. Näin saadaan moottori, joka käy tasaisesti ja jossa on voimaa.
En tiedä kumpi moottoreista on huonommin suunniteltu, Audin A8 jossa kumiremmin toleranssi on vauhtipyörällä 5mm vai Rellun Laguna jossa ei ole kiiloja eikä kunnollista kampiakselin lukitusta. Rellussa meni kaksi työpäivää ja Audissa kolme. Tosin, Audin kasin päälle sai laittaa täyden vesilasin ja startata moottorin. Pisaraakaan ei läikähtänyt yli. Vedenpinta ei heilunut edes startatessa. No, mutta se on kokonaan toinen asia se.
