Auto: 2006 407 SW 1,8 Olympia (EW7A, 250 000 km).
Muutamina viime aamuina on kylmäkäynnistyksen jälkeen kuulunut tyhjäkäynnillä n. puolen sekunnin välein "narskahduksenomainen" lyhyt ääni, avian kuin joku ei-metalli ottaisi kiinni johonkin. Epäilen jakohihnaa, mutta voi olla apulaitehihnakin. Yritin tänä aamuna tallentaa ääntä kylmäkäynnistyksen yhteydessä, mutta ääntä kuului muutaman kerran hyvin vaimeasti. Aiemmin 3-4 kertaa sitä on kuulunut luokkaa 30sek - 1,5 min, minkä jälkeen se on häipynyt.
Isomman moottoriremontin pelossa viime yönä askartelin (ulkona autokatoksessa, missäs muuallakaan) jakohihnan muovisuojuksen sen verran raolleen että pääsin näkemään hihnan ulkopuolen ja toisen sivun. Pyöritin moottoria niin että sain käytyä hihnan kokonaan läpi. Mitään ihmeellistä en nähnyt (paisumia, rispaantumista, tms). Valitettavasti en päässyt näkemään hammastuksen kuntoa.
Onkohan jollain ollut vastaavaa? Liekö vaaralllista?
Epäilys on että hihnan syrjä saattaisi hangata muovisuojaan. Vaihtovälistä (4v, 120tkm) on ajettu reilut 2v ja muistaakseni jotain 70-80tkm). Vesipumppu on vaihdettu ja kiristinrulla myös, viime hihnanvaihdossa.
On muuten v-mäinen avata tuo suojuksen yläosa irrottamatta moottorin kiinnikettä, ja sittenkin varmaan. Ei siinä ole kuin viisi kuusiokolopulttia, joista ylimmät kolme on piece of cake. Alemmat kaksi on sen verran ahtaasti että jossain vaiheessa tulee mieleen että suunnittelijan voisi tuoda aseella uhaten itse tekemään vastaavan homman kotikorjaajan olosuhteissa, kymmeneen autoon.
Ensikertalaisen ongelmia:
Kuusiokolot on syvennyksessä, mistä avain? Kokeilin ensin L-taivutettua mutka-avainta. Tuplamutka toimi paremmin etummaisessa alapultissa. Useamman kymmenen sekuntia saa taiteilla sormenpäillä että avaimen saa tunnustelemalla piilossa olevaan pultinkantaan. Sen jälkeen sitä saa käännettyä enintään 90 astetta, edelleen sormenpäillä operoiden. Koko ajan pieni pelko että avain putoaa. Sitten kaikki uudelleen, yhteen kuudesosakierroksen kääntöön menee 15-60 sekuntia. Ainakin ylempiä pultteja tarttee kierrellä kymmenisen kierrosta. Molemmat alapultit on yhtä hankalia.
Jossain vaiheessa rupesin löysäämään moottorinkiinnikettä tieltä pois, mutta alkoi motti vajota alas ja puolen sentin kohdalla arvelin että tarvisi tukea moottorin alle, joten kiristin kannakkeen pultit takaisin kiinni.
Siten aloin kokeilla erilaisia avaimia. Taaemmassa alapultissa parhaaksi osoittautui pienen hylsysarjan räikkä jossa oli pelkkä 4mm hylsy ja hylsyyn työnnetty sahatun kuusiokoloavaimen pätkä (tais olla 1,5-2cm pitkä). Avattu ruuvi on löysä, joten räikkää varten piti laittaa miljoonapihdit hylsyn ympärille ja pidellä niillä vähän kiinni että räikän sai toimimaan. Kerran avain putosi kädestä jonnekin moottorin taakse apurungon ja pohjapanssarin päälle. Sahattu kuusiokolon pätkä jäi siinä vaiheessa sille tielle, mutta onneksi oli toinen vähän pidempi varalla.
Etummaiseen alapulttiin (osittain moottorin tuen alla) pääsi käsiksi kun laittoi räikkävarren ja hylsyn väliin pitkän jatkovarren. Tällöin räikkä tuli lokasuojan sisäpeltiin lähes kiinni ja räikän varsi sojotti eteenpäin. Pituus on kriittinen, mutta tätä saa justeerattua kuusiokolotangon pituudella. Miljoonapihdeillä sai pidettyä kiinni räikän jatkovarresta just hylsyn vierestä, niin että pihtien varret sojottivat taakse yläviistoon. Tuo asento vaadittiin moottorin tuen takia. Pihdeillä sai samalla työnnettyä hylsyä pultin suuntaan.
Viimein oli pultit auki, mutta euhän se kansi lähde irti muotoilun ja moottorikiinnikkeen takia. Eipä tuotkaan olisi kauaa tarvinnut suunnitella että sen olisi saanut toimivaksi. Samoin, syvennöksessä olevien kuusiokolopulttien sijaan näkösällä olevat pultinkannat olisi paljon toimivampi ratkaisu.
Kun oli menetelmät kokeiltu kuntoon, kiinnitys taisi onnistua selvästi nopeammin, ehkä 15 minuutissa. Viiden pultin availuun sain menemään varmaan toista tuntia. Onneksi suojakannen pultit ei pääse putoamaan pois kannesta.
Myös moottorin pyöritys käsin oli vaivalloista. Sen sai tehtyä pyörät täysin oikealle käännettynä, renkaan etupuolelta keskimittaisella räikkävarrella kampiakselin mutterista, ilman jatkovarsia, käsi suorana ja puolen tuuman räikkäavain lokarin takana puoliksi piilossa. Välillä käsi tietenkin hakkasi alustan rautoihin. Lokarin tekijä olisi voinut tehdä avaimen mentävän reiän tuohon niin olisi jatkovarsilla homma ollut paljon helpompaa. Renkaan irrotus tietty helpottaisi asiaa selvästi, mutta kun ajatuksissa on vain että pääsis nukkumaan tai ainakin pois sisälle, ei viitsi ruveta kaivelemaan renkaan irroitusvälineitä. Tunkkasin sentään renkaan ilmaan (kun meinasin irrottaa renkaan).
