Ei ole turhaa. Täytöksi ionivapaata ns. akkuvettä, sen suuremman puhtausluokan vettä ei kuitenkaan tarvitse olla.
Tyypillisen vesijohtoveden johtavuus (kalkkeineen, klooreineen päivineen) kuitenkin kun on satoja kertaluokkia suurempi, kuin ionivapaan veden. Nuo johtavuuden lisäksi kuluttavat pakkasnesteen inhibiittoreita tarpeettomasti. Täälläpäin esim. luokkaa 200-450 µS/cm vs. tyypillisen tislatun veden <3 µS/cm.
Johtavuus on toki pienempi, mutta mitään käytännön merkitystä sillä ei ole. Lisättävän veden johtavuudella on kovin vähän tekemistä sen kanssa, mikä on seoksen johtavuus käytössä, ellei nyt sitten ala suunnilleen merivettä laittamaan.
Tärkeintä on riittävän pieni kloridipitoisuus. ASTM:raja jäähdytysnesteelle on <25 ppm, joka on myös Suomen talousveden tavoitetaso. Esimerkiksi Päijänteeltä otettavassa vedessä tuo on 7 ppm ja Vantaajoesta 12 ppm. Toinen hiukan kriittinen on sulfiitti, mutta sen osalta tilanne on sama (Päijänne 30 ja Vantaanjoki 75 ppm). Suomen talousvedelle on myös erikseen kriteeri, ettei se saa olla syövyttävää eli putkiverkostoon korroosiota aiheuttavaa. Kun tuosta tehdään 50% seosta, pitoisuudet vielä puolittuvat. Suomessa vesi on myös pehmeää ja jää kauas alle ASTM:n rajojen kovuudelle (kattilakiven muodostus). Kaivovesistäkin selvästi yli 90% täyttää ASTM:n rajat.
Tässä on tutkimustuloksia mitä tapahtuu jäähdytysnesteelle käytössä (sivu 284). Kloridipitoisuus nousee vaihtovälillä 60-100 ppm alkutasosta riippumatta ja sulfidipitoisuus 1000 ppm. Miten paljon on sitten väliä tuliko alussa veden mukana muutama ppm kloridia ja muutama kymmennen ppm sulfidia?
http://books.google.fi/books?id=Askwi3lXdlcC&pg=PA282&lpg=PA282&dq=astm+chloride+coolant&source=bl&ots=gqJS6KkODK&sig=NpK5PUKSVY9U1DyYvhfJdkLqocc&hl=en&sa=X&ei=F5dQVJfnMub_ywPN3IHgDg&ved=0CEQQ6AEwBg#v=onepage&q=chloride&f=falseSaman linkin sivulla 282 on testituloksia eri kloridimäärillä seoksessa (siis vedessä pitää olla tuplamäärä). Liian suurta korroosiota havaittiin vasta 200 ppm pitoisuudella ja sekin vain alumiinille. Tuo siis tarkoittaa 400 ppm pitoisuutta vedessä, jonka jo maistaakin.
Mm. Jenkeissä talousvedessä saattaa olla paljonkin kloridia ja siellä on ollut oikeita ongelmia jäähdytysveden kanssa. Merivedestä tehdyssä talousvedessä on keskimäärin yli 100 ppm kloridia ja joissain paikoin paljon enemmän.
Täällä suositellaan käyttämään pullotettua juomavettä. Suomessa kraanavesi on yleensä parempilaatuista.
http://www.no-rosion.com/tech_coolant.htmKlooria (siis kaasua ei kloridia) lisätään talousveteen alle 1 ppm pitämään pöpöt kurissa. Siitäkin suurin osa kuluu ennen kuin se tulee hanasta. Sillä ei ole mitään merkitystä jäähdytysnestekäytön kannalta.