Jäähdytysnesteet

[joakim]

Tislattua vettä 5l ja aitoa Valvolinen MaxLifea 5l sekaisin ja uusi täyttö. MaxLifena lupaavat 5 vuotta vaihtoväliksi, vaihdoin 4 vuoden jälkeen ja näytti puhtaan punaiselta, mutta molekyyleihin en kajonnut  .

Miksi pitäisi käyttää tislattua vettä? Suomen vesijohtovesi on taatusti puhtaampaa kuin hetken aikaa jäähdytyskierrossa ollut tislattu vesi.

Onko jollain kokemusta mitä tapahtuu jäähdytysnesteen "vanhennettua". Kakkosautossa on 11 vuotta vanhat jäähdytysnesteet ja vielä en ole mitään ongelmia havainnut. Jakohihna on yhtä vanha, joten kaipa se ja samalla vesipumppu sekä jäähdytysnesteet pitää kohta vaihtaa. N. 100 tkm ajettu noiden vaihdosta.

[Ou812]

Varmaan vesijohtoveden kalkki, kloori, fluori ym lisäaineet joita jäähdytysjärjestelmässä ei tarvita. Tokkopa niillä paljon siellä merkitystä on mutta itse olen laittanut tislattua koska ei maksa kuitenkaan paljoa.

[rallyedriver]

Itse ihmettelen onko jotain syytä miksei käyttäisi tislattua vettä. Hintaa sillä on muutama kymmenen senttiä 5l kannu ja ei aiheudu turhaa korroosiota veden takia.

[JPL]

Niinpä  .

[joakim]

Itse ihmettelen onko jotain syytä miksei käyttäisi tislattua vettä. Hintaa sillä on muutama kymmenen senttiä 5l kannu ja ei aiheudu turhaa korroosiota veden takia.

No hyvä syy on se, että se on täysin turhaa ja vesilaitoksella puhdistettu suomalainen hanavesi ei aiheuta sen enempää korroosiota tai muitakaan ongelmia. Joissain maissa tilanne voi olla toinen.

Tislatulla vedellä ilmeisesti tarkoitetaan "akkuvettä", joka ei ole tislattua vaan käänteisosmoosilla tai ioninvaihdolla puhdistettua oikeaa tislattua vettä epäpuhtaampaa. Se näyttää maksavan Motonetissa 3,90 5 l ja Biltemassa 4,49  4l l. Mistä sitä saa muutamalla kymmenellä sentillä?

Kattilakivi on ongelma voimalaitoksissa (ja silitysraudoissa), joissa jatkuvasti keitetään vesi höyryksi, ja raakavesijäähdytteisissä venemoottoreissa, joissa alkaa kertyä turhan paljon moskaa 20-30 vuoden käytön jälkeen. Se ei ole ongelma makeavesijäähdytteisissä moottoreissa.

Voimalaitoksissa ei vain käytetätä ionivaihdettua vettä, vaan sitä ionivaihdetaan ja mitataan jatkuvasti käytön aikana ja siihen lisätään kemikaaleja, joilla kontrolloidaan vedenlaatua. Mutta siellä ei käytetä inhibiittoreita.

[Benkku]

No hyvä syy on se, että se on täysin turhaa ja vesilaitoksella puhdistettu suomalainen hanavesi ei aiheuta sen enempää korroosiota tai muitakaan ongelmia.

Tislatulla vedellä ilmeisesti tarkoitetaan "akkuvettä", joka ei ole tislattua vaan käänteisosmoosilla tai ioninvaihdolla puhdistettua oikeaa tislattua vettä epäpuhtaampaa. Se näyttää maksavan Motonetissa 3,90 5 l ja Biltemassa 4,49  4l l. Mistä sitä saa muutamalla kymmenellä sentillä?

Kattilakivi on ongelma voimalaitoksissa (ja silitysraudoissa), joissa jatkuvasti keitetään vesi höyryksi, ja raakavesijäähdytteisissä venemoottoreissa, joissa alkaa kertyä turhan paljon moskaa 20-30 vuoden käytön jälkeen. Se ei ole ongelma makeavesijäähdytteisissä moottoreissa.

Voimalaitoksissa ei vain käytetätä ionivaihdettua vettä, vaan sitä ionivaihdetaan ja mitataan jatkuvasti käytön aikana ja siihen lisätään kemikaaleja, joilla kontrolloidaan vedenlaatua. Mutta siellä ei käytetä inhibiittoreita.

Ei ole turhaa. Täytöksi ionivapaata ns. akkuvettä, sen suuremman puhtausluokan vettä ei kuitenkaan tarvitse olla.

Tyypillisen vesijohtoveden johtavuus (kalkkeineen, klooreineen päivineen) kuitenkin kun on satoja kertaluokkia suurempi, kuin ionivapaan veden. Nuo johtavuuden lisäksi kuluttavat pakkasnesteen inhibiittoreita tarpeettomasti. Täälläpäin esim. luokkaa 200-450 µS/cm vs. tyypillisen tislatun veden <3 µS/cm.

http://www.fondriest.com/environmental-measurements/parameters/water-quality/conductivity-salinity-tds/
http://www.fosc.org/WQData/WQParameters.htm

[uijui]

Kyllä ne kannattaa mitata jos huuhtelee koko koneen vedellä ja ei löydä lohkon tyhjennysproppua. Käy niinkuin mulle kävi kun pistin 3l zeroa, 2l vettä ja loput 50/50 niin pakkasen kesto oli vain -25. Työmaan mittari antoi semmosen luvun. Asiasta karvapalloon. Kai ovat sekoituskelpoisia keskenään, zeron punainen long life ja punainen GO4. Täältä ei mistään löydy zeroa niin piti heittää GO4 täydennykseen.

Eihän nuo jäähän mene vaikka olis vähän vähemmänkin muuta kuin vettä. Viime talvena oli Hdissä litra tai puoltoista nestettä ja loput vettä. Ei levinnyt. Hyyhmään se varmaan menee muttei umpijäähän.

[Benkku]

Ei sen tarvitsekaan mennä jäähän. Jäämössö lämmönvaihtimessa (ts. syylärissä) on tehokas tulppa ja saattaa johtaa moottorin ylilämpeämiseen jäähdytysnestekierron estyessä.

[joakim]

Ei ole turhaa. Täytöksi ionivapaata ns. akkuvettä, sen suuremman puhtausluokan vettä ei kuitenkaan tarvitse olla.

Tyypillisen vesijohtoveden johtavuus (kalkkeineen, klooreineen päivineen) kuitenkin kun on satoja kertaluokkia suurempi, kuin ionivapaan veden. Nuo johtavuuden lisäksi kuluttavat pakkasnesteen inhibiittoreita tarpeettomasti. Täälläpäin esim. luokkaa 200-450 µS/cm vs. tyypillisen tislatun veden <3 µS/cm.

Johtavuus on toki pienempi, mutta mitään käytännön merkitystä sillä ei ole. Lisättävän veden johtavuudella on kovin vähän tekemistä sen kanssa, mikä on seoksen johtavuus käytössä, ellei nyt sitten ala suunnilleen merivettä laittamaan.

Tärkeintä on riittävän pieni kloridipitoisuus. ASTM:raja jäähdytysnesteelle on <25 ppm, joka on myös Suomen talousveden tavoitetaso. Esimerkiksi Päijänteeltä otettavassa vedessä tuo on 7 ppm ja Vantaajoesta 12 ppm. Toinen hiukan kriittinen on sulfiitti, mutta sen osalta tilanne on sama (Päijänne 30 ja Vantaanjoki 75 ppm). Suomen talousvedelle on myös erikseen kriteeri, ettei se saa olla syövyttävää eli putkiverkostoon korroosiota aiheuttavaa. Kun tuosta tehdään 50% seosta, pitoisuudet vielä puolittuvat. Suomessa vesi on myös pehmeää ja jää kauas alle ASTM:n rajojen kovuudelle (kattilakiven muodostus). Kaivovesistäkin selvästi yli 90% täyttää ASTM:n rajat.

Tässä on tutkimustuloksia mitä tapahtuu jäähdytysnesteelle käytössä (sivu 284). Kloridipitoisuus nousee vaihtovälillä 60-100 ppm alkutasosta riippumatta ja sulfidipitoisuus 1000 ppm. Miten paljon on sitten väliä tuliko alussa veden mukana muutama ppm kloridia ja muutama kymmennen ppm sulfidia?
http://books.google.fi/books?id=Askwi3lXdlcC&pg=PA282&lpg=PA282&dq=astm+chloride+coolant&source=bl&ots=gqJS6KkODK&sig=NpK5PUKSVY9U1DyYvhfJdkLqocc&hl=en&sa=X&ei=F5dQVJfnMub_ywPN3IHgDg&ved=0CEQQ6AEwBg#v=onepage&q=chloride&f=false

Saman linkin sivulla 282 on testituloksia eri kloridimäärillä seoksessa (siis vedessä pitää olla tuplamäärä). Liian suurta korroosiota havaittiin vasta 200 ppm pitoisuudella ja sekin vain alumiinille. Tuo siis tarkoittaa 400 ppm pitoisuutta vedessä, jonka jo maistaakin.

Mm. Jenkeissä talousvedessä saattaa olla paljonkin kloridia ja siellä on ollut oikeita ongelmia jäähdytysveden kanssa. Merivedestä tehdyssä talousvedessä on keskimäärin yli 100 ppm kloridia ja joissain paikoin paljon enemmän.

Täällä suositellaan käyttämään pullotettua juomavettä. Suomessa kraanavesi on yleensä parempilaatuista. http://www.no-rosion.com/tech_coolant.htm

Klooria (siis kaasua ei kloridia) lisätään talousveteen alle 1 ppm pitämään pöpöt kurissa. Siitäkin suurin osa kuluu ennen kuin se tulee hanasta. Sillä ei ole mitään merkitystä jäähdytysnestekäytön kannalta.

[joakim]

Ei sen tarvitsekaan mennä jäähän. Jäämössö lämmönvaihtimessa (ts. syylärissä) on tehokas tulppa ja saattaa johtaa moottorin ylilämpeämiseen jäähdytysnestekierron estyessä.

Kerran on minulla ollut jäämössön takia jäähdytyskierto tukossa. Ilmeisesti sisäilmanlämmityskennossa tai joka tapauksessa primäärikierrossa, sillä lämmintä ilmaa ei tullut. Moottorin lämpö alkoi nousta turhan korkeaksi jo muutaman kilometrin jälkeen. Pysähdyin muutamaksi minuutiksi odottamaan moottorin jäähtymistä. Tuon aikana tukos suli ja loppumatka sujui normaalisti, tosin alussa kuului "lumpsahtelua" jäähdytyskierrosta. Pakkasta taisi olla yli -30 C ja pistokepaikkaa ei ollut. Tuo oli -98 tai -99. Sen jälkeen ei tuollaisia pakkasia ole ollutkaan täälläpäin.

[micco]

Kiinnostavaa tietoa, kiitos joakim!

Minä otan kaivosta veden jäähdytysjärjestelmään 

[Benkku]

Johtavuus on toki pienempi, mutta mitään käytännön merkitystä sillä ei ole.

Johtavuudella on merkitystä. Nopeammin mm. lämmönvaihdinkennot syöpyvät. Nykyään noiden kennoputket ovat erittäin ohuita, materiaalin paksuus jopa alle 0.1 mm.

Sinne on turha ehdointahdoin tankata mitään ioninkuljettajia. Siksi järjestelmä myös huuhdellaan nestevaihdon yhteydessä.

[kaselin]

Milläs huuhtelu??? Akkuvetellä tiätty!

[Benkku]

Miä otan kaivosta veden jäähdytysjärjestelmään..

Sadevesi olisi puhtaampaa, ei kuitenkaan aivan sateen alkaessa. Kaivovedessä on mm. metalleja ja epäorgaanisia yhdisteitäkin.

[micco]

Jos se ihmiselle kelpaa niin varmasti autollekin.