Ongelma:Auto: 1996 405 2,0 GTX Style (XU10J2C, RFX, MM 8P, ABS, DAM 6906/06.10.1995, 215 800 km).
Kaverin auto on varmaan jo vuoden verran kuluttanut jäähdytysnestettä tavallista enemmän, mutta nyt kulutus alkaa olla sellaisella tasolla, että jotain olisi tehtävä. Vesipumppu on uusittu n. 60 000 km sitten ja mitään lätäköitä ei auto kuulemma jätä allensa. Ulkoisia vuotoja ei ainakaan loppuvuodesta 2008 suoritetussa pikaisessa katselmuksessa näkynyt. Tosin nestettä on sen jälkeen alkanut kulua enemmän. Viikossa nestettä kuluu runsaat 0,5 litraa (ajettu ehkä n. 100-200 km viikossa). Noin kahden viikon välein nestettä lisättäessä ehtii pinta pudota lähelle alarajaa, mutta ei niin alas, että varoitusvalo vielä syttyisi.
En ehtinyt katsoa auton alle viimeksi, kun auto kävi täällä joitakin päiviä sitten, mutta sen verran konetilastakin huomasi, että heti ajon jälkeen jäähdyttimen vasemmasta yläkulmasta kuului suhinaa ja nousi hieman vesihöyryä. Hieman oli pidempiaikaisen vuodon merkkejä päädyn ja kennon välissä, mutta ei mitään suurempaa. Ilmeisesti nestettä siis vuotaa lähinnä järjestelmän paineen ollessa riittävän korkea (siis aina ajotilanteessa) ja se höyrystyy heti jättämättä vuotojälkiä. Autolla on ajettu n. 215 000 km ja siinä on vielä alkuperäinen jäähdytin.
Moottorin myös käy selvästi tavallista kuumempana eli lämpötila on jatkuvasti lähellä puhaltimen kytkeytymisrajaa (mittarin mukaan n. 100 astetta tai hieman yli). Puhallin siis käynnistyy melko tiheään (ei kuitenkaan käy koko ajan), mutta on ainakin toistaiseksi onnistunut pitämään lämpötilan hyväksyttävissä lukemissa. Aiemmin moottori kävi ehkä 10 astetta viileämpänä.
Vuoto kansitiivisteen välistä palotilaan voisi olla mahdollista, mutta toisaalta jäähdytysjärjestelmään ei kehity tavallista suurempaa painetta (ylävesiletku pysyy pehmeänä). Öljyä ei jäähdytysnesteen seasta näyttäisi löytyvän ja ainakaan viimeksi (loppuvuodesta 2008) ei myöskään öljyn joukossa ollut jäähdytysnestettä.
Lämmityslaitteen kenno ei vuoda nestettä ainakaan niin, että sitä valuisi matkustamoon.
Pitää vielä päästä varmistamaan, ettei muita ulkoisia vuotoja jäähdyttimen yläosan lisäksi löydy. Lähiviikkoina autoon vaihdetaan ainakin jäähdytin ja tehdään muutenkin vuosihuolto, moottoritilan pesu jne. Samalla voisi vaihtaa termostaatin. Ehkä se ei avaudu riittävästi ja sen vuoksi kone käy kuumana. Tai sitten järjestelmään on kertynyt ilmaa nestevajauksen seurauksena.
Voiko jäähdyttimen lievältä vaikuttavan vuodon seurauksena kulua noin paljon nestettä? Paljon on vielä muutakin tarkistamatta, mutta jostain on hyvä lähteä liikkeelle (varsinkin, kunnei ole edes sitä autoa tarkasteltavana vielä).
Ratkaisu:Jäähdyttimen vaihdosta on nyt kulunut neljä kuukautta ja autolla on sen jälkeen ajettu n. 5 000 km. Runsas jäähdytysnesteen kulutus johtui auton alkuperäisestä n. 216 000 km ajetusta Valeon valmistamasta jäähdyttimestä, jonka vasemmasta yläkulmasta höyrysi välillä nestettä ulos (asian huomasi vain avaamalla konepellin heti sammuttamisen jälkeen, sen verran pientä vuoto oli). Saattaa olla, että nestettä oli vuotanut myös muualta päädyn ja kennon saumakohdista, vaikkei selviä "aktiivisia" vuotokohtia näkynytkään. Moottori käy nyt myös selvästi viileämpänä eli n. 90 asteessa, kun ennen lämpötila oli lähes aina 100 asteessa tai hiukan ylikin.
Uusi Koivusen maahantuoma Nissens-merkkinen jäähdytin (63528, 610x377x23 mm) ostettiin Fixus-liikkeestä 120 eurolla (lähtöhinta 137,99 e). Uusi osa on suunnilleen alkuperäisen kaltainen, mutta pieniä eroavaisuuksiakin löytyy. Harmittava puute on maksimitasoa ilmaisevan muovimitan puuttuminen täyttöaukon sisäpuolelta, jonka vuoksi täytettäessä on hieman hankalasti arvioitava tasoa suhteessa ulkopuolella olevaan maksimimerkkiin (tai käytettävä apuna mittaa).
Merkittävin ero kuitenkin on oikeassa alareunassa, jossa uudessa jäähdyttimessä on ylimääräinen 16 mm:n liitäntä, jota alkuperäisessä ei ollut (sen tilalla oli kyllä paikka liitännälle, mutta ei putkea ja reikää). Jäähdytin on kuitenkin aivan oikea; Nissensin luettelon perusteella muita vaihtoehtoja ei ole. Ko. liitäntää tarvitaan automaattivaihteisessa mallissa öljynjäähdyttimen vesikiertoa varten, mutta valmistaja ei ole vaivautunut toimittamaan tarvittavaa sulkutulppaa jäähdyttimen mukana. Sopivan kuumaa ja paineistettua jäähdytinnestettä kestävän kumitulpan sai onneksi Peugeotilta osanumerolla 1355 04 (2,50 e); vinkki siihen löytyi varaosaluettelosta (ks. aiempi viestini). Tarvikeliikkeistä ei vastaavaa tulppaa löytynyt.
Vanhasta jäähdyttimestä uuteen piti siirtää myös yläosassa kulkeva muovilista jäähdytinletkun kiinnikkeineen ja oikean päädyn kierrettävä sulkutulppa sekä tietysti lämpökytkin ja jäähdyttimen korkki.
Autoon uusittiin samalla varmuuden vuoksi myös termostaatti, vaikka vanha 89-asteinenkin näyttikin "keittokokeen" perusteella vielä toimivan suunnilleen samalla tavalla kuin uusikin. Eroa avautumisessa ei juuri ollut. Uusi 88-asteinen saksalaisvalmisteinen Wahler-termostaatti ostettiin 14 eurolla Fixus-liikkeestä ja sen mukana tulivat tiivisteet sekä vanhempaan että uudempaan termostaattikoteloon asentamista varten. Halkaisijaltaan pienempään vanhempaan termostaattikoteloon sopivat kaksi littanaa rengastiivistettä ja uudemmassa halkaisijaltaan suuremmassa (n. 42/56 mm) kuuluu käyttää termostaatin ympärille asetettavaa urallista tiivisterengasta (
ks. lisätietoja). Sama termostaatti sopii siis sekä uudempaan että vanhempaan malliin.
Jäähdyttimen vaihdossa ei ollut suurempia ongelmia, mutta oikean päädyn kolme letkua kierrettävine pikaliittimineen tuottivat hiukan vaikeuksia, koska tilaa kiertää liittimiä ei juuri ollut ja ne olivat erittäin tiukkoja. Letkut sai irrotettua ja asennettua helpommin, kun jäähdytintä nosti ylemmäs. Ennen irrotusta kannattaa laittaa merkille pienien letkujen asennot.
Järjestelmä huuhdeltiin vedellä ja täytettiin longlife-nesteellä, jota ei tarvitse vaihtaa kahden vuoden välein kuten tavallista (suositeltu vaihtoväli 4-5 vuotta). Esim. Motonetista:
60-9862, G12/G30 pakkasneste punainen 10l, 39,90 e (
Aspo Zero Long Life)
Täyttö ja ilmaus onnistuivat ongelmitta perinteisin menetelmin eli käyttämällä apuna 1,5 litran juomapullosta tehtyä "erikoistyökalua", jolla nestepinta saatiin nostettua riittävän korkealle ilmausta varten (tiivistyksessä täyttöaukkoon voi käyttää apuna esim. ilmastointiteippiä). Ilmausruuvit sijaitsevat jäähdyttimen vasemmassa yläkulmassa ja termostaattikotelon päällä. Ilmauksen aikana kone käytettiin kuumaksi (jäähdyttimen puhallin käynnistyy ja sammuu) ja seuraavana aamuna koneen ollessa täysin jäähtynyt tarkistettiin nestemäärä uudelleen (piti lisätä hieman nestettä lämpölaajenemisesta johtuen).
Joitakin kuvia aiheeseen liittyen löytyy
täältä.