Auto: 405.
Moottori: 1,9 (D6D, XU9J2).
Ohjausjärjestelmä: Bosch Motronic MP3.1 (monipistesuihkutus).
Lähde: Peugeot 114-GB-04/90 ja 158-GB-10/90.
Ohjeita voi usein soveltaa myös muiden samaa moottorinohjausjärjestelmää käyttävien Peugeot-mallien kanssa, mutta eroavaisuuksia esim. koodien merkityksessä tai ohjausjärjestelmän toiminnassa vikatilanteessa voi esiintyä. Saman automallin järjestelmässä voi olla lisäksi vuosimallikohtaisia eroja.
VikakooditKoodi | Selitys (eng.) | Selitys | Luokitus | Hätäkäyttötila |
|
12 | Start of sequence | Koodien lukemisen aloitus | | |
13 | Inlet air thermistor function | Imuilman lämpötilatunnistin | Vähäinen | |
14 | Coolant thermistor function | Jäähdytysnesteen lämpötila | Merkittävä | |
21 | Throttle valve potentiometer function | Kaasuläpän asentotunnistin | Merkittävä | |
33 | Inlet manifold pressure sensor function | Imusarjan painetunnistin (MAP-anturi) | Merkittävä | |
41 | Engine speed sensor function | Moottorin pyörintänopeustunnistin (kampiakselin asentotunnistin) | Vähäinen | |
53 | Battery voltage | Akkujännite | Vähäinen | |
54 | Injection-ignition control unit function | Moottorinohjausyksikkö | Merkittävä | |
55 | Mixture adjustment potentiometer function | Polttoaineseoksen säätövastus | Vähäinen | |
11 | End of sequence | Koodien lukemisen lopetus | | |
Joissakin tuotannon alkupään autoissa ohjausyksikkö voi ilmoittaa koodin 23, vaikka autossa ei ole käytetty tyhjäkäyntisäädintä, joten ko. koodista ei tarvitse välittää.
Normaalisti vikavalo palaa kytkettäessä sytytysvirta päälle ja sammuu heti moottorin käynnistämisen jälkeen (tarkoituksena on varmistua valon toiminnasta). Mikäli muistiin on tallentunut vähäiseksi luokiteltu koodi, saattaa vikavalo jäädä palamaan esim. viiden sekunnin ajaksi käynnistyksen jälkeen (riippuen moottorinohjausjärjestelmästä). Vähäinen vikakoodi ei yleensä sytytä vikavaloa moottorin käydessä, mutta tallentuu kuitenkin muistiin. Luokitukseltaan merkittävä koodi sytyttää vikavalon moottorin käydessä. Vikavalo syttyy aina merkittävän vian ilmetessä ja palaa siihen asti, kunnes vika katoaa.
Vikojen luokittelu ja vikavalon syttyminen vaihtelee käytetystä moottorinohjausjärjestelmästä riippuen ja muitakin ehtoja voi valon palamiselle olla asetettu (esim. vikavalo sammuu, kun vian ilmenemisestä on kulunut riittävästi aikaa/käynnistyskertoja, mutta silti vikakoodit lukemalla merkintä viasta löytyy). Vikakoodit kannattaakin lukea aina vikaa epäiltäessä, vaikka vikavalo ei palaisikaan.
Hätäkäyttötila: joidenkin anturitietojen puuttuessa tai ollessa selvästi virheellisiä moottorinohjausyksikkö korvaa anturitiedon ohjelmiston muistiin tallennetulla kiinteällä arvolla, joka mahdollistaa moottorin toiminnan edes tyydyttävästi ja auton ajamisen korjaamolle. Esim. imuilman lämpötilatunnistimen vikaantuessa voidaan käyttää vakioarvoa +20 astetta. Imusarjan painetunnistimen vikaantuessa voidaan käyttää kaasuläpän asentotunnistimen antamaa tietoa moottoriin virtaavan ilmamäärän laskemiseksi riittävällä tarkkuudella.
Tämän moottorinohjausjärjestelmän tapauksessa ei ollut saatavilla listaa hätäkäyttötilaominaisuuteen liittyvistä komponenteista.
AktuaattoritestitKoodi | Selitys (eng.) | Selitys |
|
91 | Injectors | Polttoainesuuttimet |
Koodi 91 näytetään vasta toiminnon toisella toiminnon aktivointikerralla. Joissakin tuotannon alkupään autoissa ohjausyksikkö voi ilmoittaa koodit 92 (idling regulation / tyhjäkäyntisäädin) ja 94 (canister purge solenoid valve / polttoainehöyryjen kierrätysjärjestelmän solenoidiventtiili), vaikka autossa ei ole käytetty ko. osia.
Aktuaattoritestillä voidaan testata tiettyjen komponenttien toimivuus (esim. kaksoisrele/polttoainepumppu, suuttimet, tyhjäkäyntisäädin, polttoainehöyryjen kierrätysjärjestelmän solenoidiventtiili ja ilmastoinnin kompressori). Testissä komponentille annetaan ohjaussignaali, jolloin sen pitäisi toimia. Esim. polttoainepumppu käynnistyy tai tyhjäkäyntimoottorin kara liikkuu ääriasennosta toiseen.