Sulake akkujen välille

[Pouseri]

On hiukan eri jännitteellekin.

[Benkku]

Varmasti toimii ihan hyvin, mutta ei sinulla tehoa olekaan 3600 wattia 

...nuo ovat kovin lelun näköisiä, etenkin kontaktit ja niiden ylimenovastukset pistää mietityttämään.

Sitä ne ovat käytännössäkin, huonoja ylimenovastusta sisältäviä liitoksia. Tuollaisia ei teollisuudessa saa mihinkään edes laittaa, jo tuon 50 mm2:n virtamitoituksellakin (eli n. 70-80 A maksimivirralla kaapeli-eriste jne. huomioiden) lämpenevät taatusti.

[Benkku]

On hiukan eri jännitteellekin.

Sulake laukeaa virrasta, riippumatta jännitteestä toisinsanoen jännite ei vaikuta sulakkeen mitoitukseen.

[Pouseri]

Kyllä tuollainen ANL sulake liekehtisi hiukan enemmän palaessaan.

[taikuriz]

Oon kyllä laittanu eri "akkukengät" kun mitä ton paketin mukana tuli. Ja sulakkeena ei oo läheskään noin iso.. 150A on riittäny aivan hyvin. Ja hei.. 3.6kw ... 200A on riittäny sielläkin.. JA sama johtosarja ku mulla.. Joten en sitten tiedä.. =(

[Benkku]

...sulakkeena ei oo läheskään noin iso.. 150A on riittäny aivan hyvin. Ja hei.. 3.6kw ... 200A on riittäny sielläkin..

Jos '3600W vahvistin' ei ota about 300A virtaa, niin ei se todellisuudessa ole 3.6 kW:n laite. Mainitsemallasi 200 ampeerin virralla saadaan korkeintaan 2.4 kW:n teho. Toki 200A:n sulake kestää hetken suurempaa virtaa, muttei luokkaa sekuntia paria kauempaa - kun palaa.

[selami]

Niin no, äänentoisto on vähän oma lajinsa noiden virta- ja teholukemien kanssa.

Jos vahvistimen teho on 3,6 kilovattia ja siinä ajetaan vaan 30 Hz sinisignaalia, niin se 200 A sulake ei riitä. Mutta eihän äänentoistoa tehdä mittasignaalien kuuntelua varten, vaan musiikin kuuntelua varten.

Musiikin kuuntelussa tehoa ottaa vaan basson toistaminen. Ja se bassopotku toistuu muutaman millisekunnin mittaisena sekunnin (noin) välein. Tällöin ne konkat (vahvistimen omat tai ulkoiset) tarjoaa sen hetkellisen tehopiikin tarvitseman virran. Potkujen välissä konkat latautuu ja virranottokin vähän tasaantuu.

Tasaisen kuorman (valaisin, sähkömoottori ym) tarvitseman virran laskemisessa ohmin laki on ihan hyvä, mutta äänentoistolaitteissa tulee ottaa huomioon neljä suuretta: jännite, virta, impedanssi ja aika.

-Mika-

[Benkku]

Niin no, äänentoisto on vähän oma lajinsa noiden virta- ja teholukemien kanssa.

Ei oikeastaan ole, kuten itsekin toteat. Huippuvirta (teho) riippuu merkittävästi toistettavasta signaalista. 3.6 kW on 3.6 kW äänentoistossakin. Sulake vain on hidas eli kestää nimellismitoitusta suurempaa virtaa tyypillisesti 100- 1000 ms riippuen sulakkeen tyypistä (lattasulake, lasiputki jne.).

[selami]

Juu, mutta se virtapiikki ei yleensä edes tule sen sulakkeen läpi, koska sen hetkellisen pulssitehon tarjoaa ne konkat ja tehohuippujen välissä taas konkat latautuu... Jos mitataan tehoa pidemmässä aikayksikössä, niin musiikin kuuntelussa se teho jää jopa alle kilovatin, vaikka huiput käy siellä 3,6 kilovatissa.  Ei tässä fysiikan lakeja uusiksi muokata, otetaan vaan mukaan yksi uusi suure: aika.


-Mika-

[Benkku]

Edelleen se 3.6 kW on 3.6 kW olkoon aika mikrosekunnin, sekunnin tai viisi. Pulssitehot voivat olla suurempiakin, mutta kyse ei ole siitä - jos/kun mitoitusteho on 3.6 kW - niin se on sen, olkoon välissä vaikka minkälainen patteri kondensaattoreita.

[selami]

No eihän se todellakaan ole noin. Ymmärrät itsekin, kun hetken funtsit.

Esimerkiksi kaikki sähkömoottorit ottaa 5-7 kertaisesti nimellistehonsa edestä virtaa käynnistyshetkellä. Ja se käynnistyshetki voi olla useita sekunteja, ennen kuin moottori on saavuttanut nimelliskierroslukunsa.

Mulla on esimerkiksi tuossa 2 kilovatin rälläkkä yksivaiheisena ja ilman pehoimäynnistintä. Se ottaa käynnistyshetkellä jopa 50 ampeeria virtaa, mutta silti siinä on tavallinen valovirtapistoke ja se on mitoitettu toimimaan 10 ampeerin sulakkeen takana. Ja sen laitteen ottama virta vaihtelee käyttötilanteen mukaan normaalistikin välillä 4 -12 ampeeria, kuormituksesta riippuen. Sulake paukahtaa vasta vikatilanteessa, kun vaikkapa moottori jää jumiin ja virta kasvaa *pysyvästi* yli laukaisurajan.

Kyllä sulakkeen virrankeston ja johdotusten mitoitus tehdään keskimääräisen virranoton mukaan, ei hetkellisen piikkivirran. Moottorikäytöissä vaan säädetään sen sulakkeen laukaisukäyrää käyttötilannetta vastaavaksi.

Äänentoistojärjestelmissä on tilanne vielä tuota parempi, koska laitteistossa on oma virtaa tasaava komponentti mukana, se kondensaattori. Se ilmoitettu (ja todellisuudessa myös saavutettu) antoteho voi hyvin olla joka bassopotkun aikana se 3,6 kilovattia, mutta kokonaisottoteho missä tahansa aikayksikössä voi silti olla alle 2 kW ja virranannon mitoitus tehdään sen mukaan. 

Usein vahvistimissa on ilmoitettu kaksi eri tehoa: Siniteho ja max musiikkiteho jollain säröprosentilla.  Mitoituksessa käytetään sitä jatkuvan (sinitehon) lukemaa.

Tehoero (max/sini) ei johdu eikä (yleensä) aiheuta eroa virranotossa. Se syntyy jännite-erosta virtalähteen toision kondensaattorien navoissa. Voimakkaasti (sinisignaalilla) kuormitettaessa laskee konkan napajännite sellaiselle tasolle, että maksimitehoa ei voida saavuttaa. Musiikkia kuunneltaessa konkan napajännite pysyy korkeana ja notkahtaa vaan vähän bassopotkun aikana, siksi saadaan korkeampi teho irti. Laitteen ottama virta (yleensä) tai edes laitteen kaiuttimien napoihin antama virta ei muutu näiden kahden tilanteen välillä, vain konkan jännite ja sen vuoksi kaiuttimille menevä jännite muuttuu. Ja se tehohan saadaan laskukaavasta jännitteen neliö jaettuna (kaiuttimen) resistanssilla.

Tuossa yllä kirjoitin parissa kohtaa sulkeisiin sanan "yleensä".  Tein sen siksi, että poikkeuksiakin tälle pääsäännölle on. Joissain vahvistimissa osaa virtalähde kompensoida konkkien napajännitteen laskua nopeasti nostamalla hakkurin taajuutta ja se taas lisää vahvistimen virranottoa. Mutta silloin on vahvistimessa ilmoitettu siniteho ja max-teho yhtäsuuriksi tai lähes yhtäsuuriksi. Sellaisessa tilanteessa kannattaa se mitoitus tehdä sen korkean sinitehon mukaan, jos aikoo kuunnella sitä sinisignaalia. Jos aikoo vaan kuunnella musiikkia, voi silloinkin mitoittaa kaapeloinnin ja sulakkeen paljon alhaisemman huippuvirran mukaisesti eikä ogelmia yleensä esiinny.

-Mika-

[Benkku]

... ilmoitettu (ja todellisuudessa myös saavutettu) antoteho voi hyvin olla joka bassopotkun aikana se 3,6 kilovattia, mutta kokonaisottoteho missä tahansa aikayksikössä voi silti olla alle 2 kW ja virranannon mitoitus tehdään sen mukaan. 

Mitähän nyt sohlaat?

Audiojärjestelmän jonka vahvistim(i)en huipputeho on 3.6 kW mitoitus tehdään sen 3.6 kW:n mukaan, olkoon kysymys DC tai AC syötöstä tehon ottavasta järjestelmästä. Kysy vaikka joltain ammattijärjestelmiä suunnittelevalta taholta.

http://www.rocketroberts.com/techart/amp.htm

Induktiiviset kuormat - sähkömoottorit, ilman pehmeäkäynnistintä tai taajuusmuuttajia jne. ovat aivan eri asia. Toki niidenkin syötön mitoituksen lähtökohtana, käytetään arvokilven lukemia.

[selami]

Se vahvistimessa ilmoitettu teho on max antoteho. Ei jatkuva ottoteho.
Samoin se kaupan hyllytä haetun rälläkän ilmoitettu teho on moottorin max akseliteho, ei jatkuva ottoteho.
Samasta asiasta on tavallaan kysymys.

Lisäksi kerroin sähkömoottorin ottavan 5-7 kertaisesti sen tyyyppikilvessä ilmoitetun tehon aina käynnistyshetkellä. Musiikki on hyvin pulssimaista virranoton kannalta, joten sitä voi jopa verrata jatkuvaan rälläkän käynnistämiseen. No, ehkä kaukaa haetuu esimerkki mutta on tehoerotkin melkoiset (moottorin 5-7 kertainen teho tai vahvistimen 1,3 kertainen teho).

Lisäksi vielä on ihan vastaava tilanne, jos katkon tuolla rälläkällä  5 sekunnin välein yhden 8mm harjateräksen ja se ottaa sillä hetkellä 12A virtaa sekunnin ajan eli yli 3kW tai jos huudatan bassovoittoista musiikkia 3,6 kW:n teholla ja bassopotkut ottaa sen 4 kW 1/5 osan ajasta. Rälläkän virranotto on suunniteltu 10 A:n mukaan, mutta otan "pulssimaisesti" yli 12 A verkosta ilman ongelmia.

Rälläkän antoteho on 2kW ja se ottaa verkosta 1-3 kW kuormituksesta riippuen. Vahvistimen antoteho on 3,6 kW ja se ottaa *omista kondensaattoreistaan* 1-4 kW signaalista (musiikin vaihteluista) riippuen.  Jatkuva ottoteho akusta on paljon alhaisempi, musiikin pulssimaisuudesta johtuen.

Moni yksittäinen ja erillinen asia yksinään riittää kumoamaan väitteesi "jos ei 3,6 kW:n vanhvistin otta about 300 A virtaa niin se ei ole  3,6 kW:n vahvistin". Tästä on minun kannaltani kokoajan kyse.

No okei, olet kyllä oikeassa tuossa asiassa, jos siihen vahvistimeen ajetaan 30Hz sinisignaalia max tasoilla, niin silloin se vahvistin ottaa jopa enemmän kuin sen 300 A tai se ei ole 3,6 kW;n vahvistin. Mutta eihän vahvistimia asenneta autoihin sinisignaalin kuuntelemista varten vaan musiikin kuuntelemista varten. Musiikkia kuunnneltaessa 3,6 kW:n tehollakin voi vahvistin ottaa alle 200 A ja silti se on 3,6 kW:n vahvistin.

-Mika-

[Ville67]

Tässähän on kysymys vanhasta ongelmasta. Miten saadaan vahvistimen teho näyttämään mahdollisimman suurelta paperilla, syynä puhtaasti kaupalliset tarkoitukset.

Jo vuonna 1974 painittiin saman ongelman kanssa ja keksittiin "virallinen" tehonmittaustapa, RMS teho, joka on siis vahvistimen kyky tuottaa jatkuvaa tehoa sinisignaalilla, alle 0,1% säröllä.

Vahvistimen ulostuloteho saadaan kuitenkin näyttämään huomattavasti suuremmalta, jos käytetään PMPO (Peak Music Power Output) tehoa. Säröä tässä voi olla jo 10%, ja teho mitataan hetkellisen piikkitehon perusteella, ilmeisesti tälle mittaustavalle ei ole mitään standardia olemassa.

Itse luottaisin enemmän noihin RMS lukemiin, tuo PMPO teho saadaan suureksi, kikkailemalla särön, taajuuden ja ajan kanssa. Kun tulos halutaan saada näyttämään suurelta, voi esimerkiksi 100 watin RMS vahvistin antaa 5kW PMPO tehon, kunhan pidetään mittausaika riittävän pienenä ja taajuus suurena.

Tuo hetkellinen teho tosiaan otetaan vahvistimen kondensaattoreista, mutta niidenkin kapasiteetti on kovin rajallinen, etenkin matalilla taajuuksilla.

[selami]

No tuo mainitsemasi PMPO on kyllä ihan huuhaatehoa. Se ei usein ole edes teoriassa mahdollinen muuten kuin laskennallisesti ja alle yhden puolijakson aikana, jolloin sillä ei ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Löytyyhän joistan kannettavista laitteista satojen wattien ilmoitettuja PMPO-tehoja, vaikka niissä ei ole hakkurivirtalähdettä ja teoreettinen siniteho ja myös käytännön max musiikkiteho jää alle 15 watin.

Tuo mun mainitsema sini-ja max tehojen ero on todellinen ja johtuu vahvistimen virtalähteen toisijännitteen laskusta jatkuvaa matalaa sigaalia vahvistettaessa. Laadukkailla vahvistimilla noiden ilmoitettujen sini- ja maxtehojen arvot on molemmat pienellä säröllä  ja niiden ilmoitettu ero ei ole välttämättä kovin suuri. Tuossa mulla on hyllyssä pari asiakkaalle menossa olevaa PA-vahvistinta, joissa molemmissa on max teho ilmoitettu olevan 400W mutta toisessa sinitehoksi kerrotaan 250W ja toisessa 360W. Säröarvot noilla tehoilla 0,005% THD sin ja 0,03% THD max. Jälkimmäinen painaa tuplasti edelliseen verrattuna. Mutta molemmat kuullostaa samalta kun niillä soitetaan musiikkia suurimmalla mahdollisella teholla samassa tilassa ja samoihin kaiutttimiin. Ja nämä on siis ammattilaitteita, joissa ei ole "huuhaawatteja".

-Mika-