407 SW 3.0 V6 Executive Aut. -05
Otetaanpa härkää sarvista ja kirjoitetaan autosta juttu, kun täällä tällainen topicci kerran näyttäisi olevan. Kyseisellä autolla olen ajanut nyt kesän, eli vajaat 10tkm. Mittarissa on jonkin verran päälle 90tkm, eli kolmas huolto on juuri tehty. Autonvaihdon tärkein syy oli koiran tulo taloon, muutoin ajaisimme varmaankin vielä vuosia hyvinpalvelleella ja rakastetulla 605:llä...
Design & tilat
Jo markkinoille tullessaan 407:n ulkonäkö viehätti kovasti ja se on mielestäni edelleen upein perheauto, mitä tienpäällä näkee. Plussana vielä farkun muotoilu, joka on oikein korostetun upea ja näyttää jopa paremmalta kuin sedan. Muilla merkeillä tällaista ei ole tarjolla. Aiemmin olimme katsastaneet, että 407:n perätila ei ole riittävä suurelle koiralle, mutta illuusion oli luonut tavaratilan kate ja usein myös renkaat peräkontissa - tavaratilan kova kate tulee pitkälle ja peittää kontista suuren osan pois työnnettynäkin. Kyseisessä yksilössä katetta ei ollut ollenkaan, vaan sen tilalla oli tavara/koiraverkko ja tilaa olikin yllättäen reilusti. Koiran kanssa myös erikseen avattava takalasi on huippukätevä ja miksei muutenkin, esim. jos käyttää pyörätelinettä, eikä takaluukku avaudu kokonaan.
Takapenkillä on mukavat tilat muksuille ja ne tykkäävät eritoten panoraamakatosta. Takatiloja on parjattu ja mm. 300-sarjalaista on väitetty tilavammaksi, mutta kun käy vieretysten kokeilemassa, niin huomaa mistä se johtuu: 300-sarjan penkit ovat korkeat, kovat, pystyt ja epämukavat ja 407:ssa matkustetaan pehmeästi ja lököisästi. Makaavampi asento vie tietysti enemmän tilaa, mutta kyllä tuonne silti jalatkin mahtuu.
Edessä tilaa on juuri sopivasti ja kuskinpukilla aistii sopivasti intensiivistä tunnelmaa. Jos aikoo esim. syödä kotipizzat ajaessa niin huomaa, että tilat ovat 605:stä pienentyneet, Myös jalkatilaa on vähemmän. Ergonomiaa ei voi moittia, kaikki on käden ulottuvilla ja penkin sähkösäädöt ovat riittävät ja tarkat. Vaikka penkki onkin muuten hyvä, reisituki riittävä ja sivuttaistuki hyvä, on siinä silti ehkä auton pahin moka: penkki on kuppi-istuinmainen eikä se tue ristiselkää lainkaan. Vaikka istuimessa on ristiseläntuki erikseen, on se aivan turha, sillä se tukee lantiota ja on noin 10cm liian alhaalla! Penkki kyllä toimii, mutta jos sinulla reistaa ristiselkä, saat varautua leikkaamaan vaahtomuovista lisätuen ristiselälle!
Ajossa
V6 murahtelee ja vetää kivasti, vaikkei auto mikään tykki olekaan. Turbon jälkeen pientä totuttelua vaati oppia käyttämään hieman korkeampia kierroksia, jos haluaa rivakkaa menoa, mutta siihen tarkoitukseen on vaihdelaatikon sport-asento. Tiptronic-laatikkoa voi käyttää myös käsivalintaisesti - laatikko vaihtaa silti itse vaihdetta jos kierrokset menevät liian alas, tai ylös. Tämä saattaa olla turhauttavaa, jos esim. haluaa ajaa kakkosella jonku huonon kärrypolun, niin vaihteet vaihtuvat itsekseen ykköselle aina kun hidastaa! Toinen ärsyttävä ominaisuus vaihteistossa on, että kun pysähtyy esim. liikennevaloihin, menee vaihteisto johonkin "odota"-moodiin ja veto lähes lakkaa. Sitten kun vapauttaa jarrun, kytkeytyy ykkönen päälle, tietysti pienellä viiveellä, ja lähtö on töksähtävä ja hidas. Jos 605 automaatilla oli valoista lähtö todella rivakkaa ja manuaalit jäivät kauas taakse lähdössä, on asetelma nykyään toinen. Aika paljon tuleekin heitettyä kaupungissa manuaaliykkönen silmään, kun valoihin pysähtyy. Silloin ei veto lopu. Jos nykyiset huippumodernit automaattivaihteistot ovat tällaisia harkitsen seuraavaan autooni vakavasti manuaalivaihteistoa.
Ohjaus on tarkka ja nopea. Muuttuva tehostus toimii kuin tauti ja vaikka tunto tiehen on asteen heikompi kuin 605:ssä voi tätä autoa viedä lujaa. Varsinkin hiekkatiellä meno maittaa: kuopat ei tunnu missään, auto on helppo hallita ja se kulkee vakaasti, eikä huono tie aiheuta mitään ylimääräisiä ääniä. Itsestään säätyvä alustakin tuntuu toimivan, eikä tuollaisessa ajossa huomaa mitään eroa, onko se sport- vai auto-asennossa. Se, missä sen huomaa, on hidas taajama-ajo, jossa auto käyttäytyy hieman keinuvasti etenkin töyssyissä. Ts. sport-asentoa tarvitaan taajaman töyssytiellä, muttei hiekkapikiksellä. Maantiellä meno on leppoisaa ja mukavaa, tehoa riittää tiukempiinkin ohituksiin ja ajossa vaihteistokin toimii niinkuin pitää. Mutkatiellä pösöä on kiva viedä.
Varusteista
Auto on ahdettu niin täyteen varusteita, että kaikkia ei edes osaisi luetella. Tässä kuitenkin pari kommenttia joistain:
Ilmastointi on jokseenkin mystinen. kun olettaisi, että ilmanjaon, puhalluksen ja lämmönsäädön voi asettaa kaikki erikseen joko manuaalille tai automaatille, on tässä vain yksi AUTO-nappula, joka asettaa kaikki automaatti-asentoon ja sitten kun sohlaa jotain säätöä, menee se erikseen manuaaliasentoon ja AUTO-valo sammuu. Pistää ihmetyttämään, että toimiikohan tuo nyt niinkuin haluaa. Selkeämpiäkin laitteita on nähty. Toimivuudesta ei silti moitteita ainakaan kesäajalta.
Vakionopeudensäädin on helppokäyttöinen jo perinteisyytensäkin vuoksi (Minusta on hyvä, ettei pösö ole tunkenut rattia täyteen nappuloita).
Peruutustutka on hyvä ja off-nappula kätevästi kojelaudassa (mm. toyotassa se on kuulemma peräkontissa, jossain kotelossa. Eteenpäintutka olisi myös hyvä olla, kun keulaa on todella vaikea arvioida.
Sadetunnistin ja autom. pyyhkijä on liian hanakka. Liekö tuo korjaantuisi, jos käyttäisi irti ja puhdistaisi lasin sen alta. Näin ainakin 605:ssä.
Turvavyöhälytin oli viedä järjen! Mm. vaimo löysäsi aina turvavyön 300m ennen määränpäätä, eikä oppinut olemaan löysäämättä. Jos koira matkusti penkillä, rallatti summeri omiaan. Kun poika kaataa limpparit päälleen moottoritiellä, on vaimon löysättävä turvavyö ja käännyttävä takapenkille.. ja summeri rallattaa. Onneksi kiltit huoltomiehet kytkivät sen pois päältä.
Autohan on pelkkää plussaa, ja niistä tulisi pitkä lista, joten laitanpa tähän nyt vain ne epäkohdat:
- Liian hieno 6-lovinen automaattivaihteisto, joka muistuttaa Windows-käyttöjärjestelmästä. (laatikko kuuluisi tosin myös sille plus-listalle)
- Istuimen ristiseläntuki
- Muovisuus ja ohutpeltisyys, jonka huomaa kun autoa pesee käsin
