Autostani on muovilevy moottorin alta hukkunut jonnekin, jos siellä sellaista on alunperin ollutkaan - sen irroittamiseen en osaa neuvoja antaa, liekö siinä sen kummempia kikkoja... Ilmeisesti kys. osan kiinnityksessä on käytetty samoja 90 astetta käännettäviä ruuveja kuin esim. etupuskurin alapuolelta löytyy:
Jäi vielä sanomatta, että moottorin on syytä antaa jäähtyä ennen remontin aloittamista...
Syyläristä ei löytynyt tyhjennyshanaa, joten irroitin alavesiletkun: Rautalankasokka pois ja varovasti letkua sen verran irti että jäähdytysneste valuu siististi ämpäriin (paisuntasäiliön korkkia kannattanee raottaa myös tässä vaiheessa jotta ilma liikkuu):
Auto oli taaksepäin kallellaan, joten irroitin lopuksi koko alavesiletkun ja ruuvasin putken kannakkeen irti koneen alapuolelta, jotta sain kallistettua kaikki vanhat nesteet pois:
Kiristin löysälle, vanha hihna pois ja roskikseen. Kiristin ja ohjuripyörät ruuvataan irti, kampiakselin hammaspyörä pois ja kiila visusti talteen. Vesipumpun alle rätti, ruuvit auki ja pumpun pitäisi tipahtaa helposti pois. Nestettä luultavasti tulee vielä muutama desi:
Vanhassa vesipumpussa oli 6 Torx-ruuvia, uudessa 4 "tavallista" kuusiokantaista. Kuvassa näkyy vanhan vesipumpun muovinen runko, joka ainakin tässä tapauksessa oli alkanut jo pikkuisen hikoilemaan jostakin rakosesta. Alumiinirunko on suositeltava valinta, varsinkin kun sen vaatima lisäinvestointi on mitätön suhteutettuna remontin kokonaiskuluihin. Esim. Motonetin vesipumppu+jakohihnasarjassahan tuo runko tulee mukana, kuten tuolta aiemmasta viestistänikin näkyy.
Vesipumpun runko irroitetaan lohkosta, kuvat on otettu kokoamisvaiheessa ja niissä näkyy uusi runko, mutta älkää antako sen häiritä. Aluksi kuvassa näkyvät kaksi mutteria auki:
Vesiputken kiinnityskorvake on ruuvattu kiinni lohkoon, ruuvi on piilossa putken yläpuolella:
Vesiputken saa nyt vedettyä irti pumpun rungosta:
Suojapelti pujotellaan pois välistä ja avataan kuvassa näkyvät neljä kohdetta: ylhäältä mutteri, keskeltä nuo mutteri/holkit ja alhaalta ruuvi:
Runko lähtee irti ja näkymä pitäisi olla tuollainen:
Kasaaminen aloitetaan luonnollisesti päinvastaisessa järjestyksessä. Pyyhitään tiivistepinnat puhtaiksi, tarvittaessa käytetään puhdistusaineita. Itse käytin CRC Quickleenia, jossa on mielestäni näppärä suihkepullo. Tiivisteisiin laitoin silikonirasvaa, joka ei vaurioita kumia. Vähintään vesiputken o-renkaaseen kannattaa liukastetta laittaa, jotta menee ehjänä perille asti. Quickleenia ei mielellään muovi- tai kumiosiin.
Tarkista vesipumpun rungosta se osa, mihin vesiputki työnnetään. Jos sinne on jäänyt teräviä valupurseita tms., rikkoutuu tiiviste jo asennettaessa.
Uusi vesipumpun runko paikoilleen (muista tiivisterengas sen ja lohkon väliin, tässä rungossa se oli liimattu valmiiksi paikoilleen), kiristä tasaisesti ja varovaisesti ristiin - momenttia en löytänyt mistään, mutta kovin tiukalle tuota ei kannata vääntää:
Työnnetään varovasti vesiputki (uusi tiiviste ja muista liukaste) pumpun runkoon, muistetaan laittaa suojapelti ja kiinnittää se piilossa ollut ruuvi putken yläpuolelle.
Varsinainen vesipumppu paikoilleen, taas kiristetään ristiin ja ollaan erittäin varovaisia sen momentin suhteen:
Tässä vaiheessa tuli puhdisteltua varovasti jakopäätä, liuotinta ei kannata suihkia stefoihin tai laakereihin (tai omaan silmään...). Ohjainrulla kiristetään lopulliseen tiukkuuteen ja kiristinrulla kiristetään alustavasti paikoilleen. Kiristinrullan ohjearvo on 17-23 Nm, liekö ohjainrullalle sama... Tilanne tuollainen:
Työkalusarjassa oleva iso holkki tarttuu viisariin ja siitä käännetään kiristin löysälle. Sarjassa on myös pitkä tikku, jonka päässä oleva muotokappale jumittaa viisarin sopivaan kohtaan, kuvasta selvinnee tarkemmin. Ja jos nokka-akselien lukitustapit eivät vielä ole paikoillaan niin nyt viimeistään ne kuvan mukaisiin paikkoihin, käsikopelolla pitäisi tuntea milloin ovat kohdillaan:
Pitempi tappi pakopuolelle, imupuolelle mahtui ainoastaan tuo lyhyempi versio.
Sitten pujotellaan hihna paikoilleen, itse jouduin vähän kikkailemaan että homma onnistui. Irroitin vielä kiristinpyörän lukitustyökaluineen ja pujottelin sen paikoilleen vasta kun hihna oli jo soviteltu sijoilleen. Aloitin homman kampiakselin pyörästä, työkalusarjan mukana tullut lenkki oli jostakin syystä vähän väljä joten käytin sitä ehkä eri tavalla kuin oli tarkoitettu:
Nokka-akseleita ei voi ajoittaa toisiinsa nähden - jos hihna ei asetu sopivasti nokkapyörien välille on pakopyörä luultavasti pyörähtänyt kumivulkanoinnin takia ja täytyy uusia. Joku kampanjahan noissa oli joskus kai ollut, liekö tähän vaihdettu kyseinen osa. Joka tapauksessa hihnan asettumisen suhteen ei ollut ongelmia. Kiristimestä otetaan lukitustyökalu pois ja varotaan ettei hihnaan kohdistu iskumaista kuormitusta kiristimen vapautuessa:
Kuusiokoloavaimella asetetaan kiristin oikeaan tiukkuuteen, yllä linkitetyssä "Sykes-Pickavant"-ohjeessa kehotetaan kääntämään avainta vastapäivään ja käyttämään viisari ensin n. 10 astetta yli merkkiloven ja sitten asettamaan viisari loven kohdalle:
Kuvassa viisari siis yli merkin. Jostakin syystä tuossakin mainitussa ohjeessa kehotetaan ensin kiinnittämään alempi suojus ja kiristämään kampiakselin keskipultti ja sitten vasta suorittamaan tuo kiristimen asetus. Toimenpide on kuitenkin mahdoton tehdä kun muovikoppa on paikoillaan, ja lisäksi kireyshän täytyy asettaa kun kampiakselin hammaspyörä on vielä vapaana, jotta hihna kiristyy tasaisesti. Tuo kiristimessä oleva kuusiokolo pitäisi lopputilanteessa asettua n. 15 astetta kansitiivistetason alapuolelle - hankala tarkastaa kun runkopalkki on tiellä, mutta omasta mielestäni näytti aika hyvältä.
Gatesin ohjeen mukaan hihnaa EI SAA taivuttaa - vanhojen konemiesten ohjehan on taivuttaa hihnaa "pitkältä sivulta" 90 astetta, mutta unohdetaan se ohje tässä yhteydessä. Oikeastihan Gatesin hihnojen kireys tarkistettaisiin erikoistyökalulla, mutta sellaiseen tuskin kotiasentajan lompakko taipuu - joutunemme luottamaan kiristimen viisariin.
Itsellenihän kävi niin, että vaikka kylmässä koneessa kaikki näytti hyvältä, niin koekäytön aikana koneen lämmettyä viisari osoitti kireämpää asentoa ja jakopää alkoi pitää valittavaa ääntä. Itse asiassa jopa ajelinkin n. viikon autolla kunnes kyllästyin vollotukseen ja laitoin kiristimen ihan näppituntumalla aavistuksen löysemmälle, siten että lämpimässä koneessa viisari näytti juuri oikeaan kohtaan (tuurilla). Nyt jakopää on hiljainen, tai lämpimässä koneessa ehkä vielä kuuluu todella vaimeaa vollotusta - saattaa olla omassa päässäkin jo tuo ääni kun tuli kyllästymiseen asti sitä huolestuneena seurattua
Joka tapauksessa, kun kiristin on asetettu laitetaan alempi muovisuojus (pestynä) paikoilleen, asetetaan apulaitehihnapyörä kampiakselin päähän ja kiristetään (uusi) keskipultti arvoon 40 (+/- 4) Nm + 53 astetta. Öljysin kierteen (ei aavistustakaan pitäisikö?), kierrelukitettakin laitoin "varmuuden välttämiseksi". Poistetaan kaikki kolme lukitustappia ja pyöritetään konetta myötäpäivään väh. 10 kierrosta seuraten kiristimen viisaria. Jos yhtään vastustelee niin lopetetaan pyörittäminen (sytytystulpat paikoillaan ahdistaa joka tapauksessa kun ilma siellä puristuu). Kokeillaan taas lukitustappeja - jos menevät vielä paikoilleen on ajoitus oikein ja voidaan hyvillä mielin täyttää jäähdytysjärjestelmä (alavesiletku tässä vaiheessa takaisin kiinni, ja silikonirasvaa laitoin sinnekin väliin):
Laitoin ensin vesijohtovettä viitisen litraa ja perään tuommoista Holts-merkkistä puhdistusainetta. Sitten taas vettä niin paljon kuin menee, ilmausruuvia ensin auki syylärin yläpäästä. Akku kiinni (odotettava muutama minuutti ennen käynnistämistä), kone käyntiin, lämmityslaite puhaltamaan kuumaa ja ylävesiletkua välillä puristelemalla sain tuon ilmautumaan ja nesteet kiertämään. Ilmausruuvi kiinni tietty kun sieltä alkaa tulla tasaisesti nestettä:
Käytin koneen normaalilämpöön, seurasin jakohihnan kulkua ja kiristimen viisaria. Jos sisälle puhaltaa kunnolla kuumaa kiertää neste puhdistusaineineen myös lämmityslaitteen kennossa.
Konetta voi käyttää ilman apulaiteremmiä, mutta akusta loppuu virta yllättävän nopeasti. Hihna kannattaa pujotella paikoilleen viimeistään tässä vaiheessa, jos muuten kaikki näyttää hyvältä. Itseltäni akusta loppui virta ennenkuin kone kerkesi edes käyntilämpöiseksi ja jouduin vaihtamaan toisesta autosta ladatun akun tilalle.
Seuraillaan näkyykö missään vuotoja ja jos kaikki näyttää hyvältä, voi vedet puhdistusaineineen päästää pois, kunhan kone ensin jäähtyy. Taisin vielä ennen lopullista täyttöä tehdä yhden huuhtelukäytön pelkällä vedellä (en muista miten pesuainepurkissa oli ohjeistettu mutta sitä yritin soveltaa). Annoin koneen jäähtyä kunnolla aina ennen uutta täyttöä, lähtökohtaisesti ei kannata laittaa kylmää nestettä kuumaan koneeseen - aikaa joutuu siis varaamaan jos huuhtelun suorittaa. Viimeinen täyttö sitten jäähdytysnesteellä, tähtäsin reiluun 50 % seokseen, jolloin pakkaskestävyys pitäisi olla maksimissa (58 % olisi purkin mukaan optimi). Zero Propyleniä laitoin ensin järjestelmään 4 litraa:
Sitten akkuvettä perään, sitä meni vain vähän vajaat 3 litraa. Ilmasin ja käyttelin autoa kuten edellä on kuvattu ja kun kaikki näytti hyvältä eikä vuotojakaan paljastunut, laitoin sisälokarit takaisin ja etupyörän paikoilleen. Tietysti ylempi jakopään muovisuojus paikoilleen ja kannattaa tarkistaa että kaikki ruuvit ovat paikoillaan ja myös kiristetty kiinni (esim. se koneen alta kulkevan vesiputken kiinnitysruuvi!). Sisällekin puhalsi kuumaa ja ylävesiletku lämpeni, joten ilmalukkoja ei varmaankaan ollut jäähdytysjärjestelmässä - uskaltauduin koeajolle ja voi pojat että kone tuntui pirteältä kun ajoitus on kohdallaan! Varovasti pikku lenkki lähikatuja pitkin, pari kertaa piti pysähtyä kuuntelemaan ja katselemaan konetta ettei varmasti vuoda mitään mistään eikä kuulu ylimääräisiä ääniä. (Kuten edellä kerroin, piti kone taas lämpimänä valitusta, minkä kyllä sain korjautumaan myöhemmin). Joka tapauksessa, kello oli 00:16 tiistaiaamuyöllä ja herätys kuudelta - kävin vielä ajelemassa pikku maantielenkin ja totesin remontin siltä yöltä valmiiksi.
Myöhemmin siis löysäsin vielä kiristintä ja poistin hieman jäähdytysnestettä, kun pinta meinasi karata lämpimänä yli maksimin. Täsmäsin pinnan hieman minimitason yläpuolelle, kun kone oli kylmä. Vieläkin tulee neuroottisesti kuunneltua jakopäätä ja kurkittua koneen alle ilmestyykö vuotoja, mutta sellaistahan tää TSI-elämä välillä on.
Lisätään vielä loppuun linkki:
http://www.sitronen.fi/tiedotteet.phpEli apulaitehihna on syytä pitää kunnossa, se ohjain- ja kiristinrullineen kannattaa vaihtaa viimeistään jakohihnaremontissa.
